Projekti Papu

[koirankoppi]

Eräs kaverini vei Minin korinsa tutulleen missä sopivat että "välihommina" tulee kuntoon "talven " aikana.

Taisi kestää n. 10 vuotta

[A Cooper]

Kiitos ohjaavista kommenteista. Projekti palautetaan nyt omiin käsiin. Kemppi MinarcMig Evo200 on tilattu. Nettisivuilta ei löytynyt myytäviä käytettyjä. Ostetaan-ilmoituksia on, joten arvion Kempin arvon säilyvän muita paremmin.  Isoisoisä oli seppä, joten kai geeniperimään on jäänyt jotakin metalliosaamisesta. Aika näyttää.

[Ritke]

Hiukan harjoittelua niin kyllä saumaa alkaa tuleen. Varmasti hyvä valinta tuo kemppi.

[A Cooper]

Papu on nyt takaisin Papulassa, jossa aamulla asennettu hitsauskärry Kemppeineen odottaa käsittelyä. Kokeneemmat ovat  kertoneet, ettei tosi harrastaja voi ostaa valmista tai teettää muilla. Töiden teettäminen muilla on pulmallista, aikaa vievää ja kallistakin. Projekti on siis pidettävä omissa käsissä. Mennään pitkän kaavan mukaan, opetellaan. Bernsteiniläinen ajatusmalli " päämäärä ei tarkoita minulle mitään, liike on minulle kaikki kaikessa" sopii nykytilanteeseen. Aikataulusta ei kannata kysyä. Aika näyttää.

Mustiksen asiantuntijaraadille taidan esitellä ensimmäisen tekemäni hitsihomman. Otan kahvipaketin mukaan etteivät naura suohon. Heinäkuun Miniakatemiassa pitäisi pystyä todistamaan enemmän. Kiitos taas kaikille opastaneille.

[A Cooper]

Päivitystä. Aika erikoinen harrastus tämä ministys. Toimivan Minin saisi halvemmalla mutta se ei ole sama. Huomenna taas Papulaan jatkamaan etupuolen peltien kasailua. Tämän päivän tuloksena kuskin puolen rintapuoli paikattu. Uuden ja vanhan pellin välinen hitsiliitos on mielenkiintoinen haaste. Trev's blogia ja miniharrastajien nettisivuja on opiskeltu MIG-hitsaamisen ja Minin kasaamisen onnistumiseksi. Vielä muutama hitsattava nurkka ja sitten etupään peltien koekasaamiseen. Purkamisesta on mennyt aikaa ja joudun pähkäilemään Minitronista hankittujen uusien peltien kasauslogiikkaa. Teen koekasauksen ja yritän saada jonkun kokeneemman arvioimaan kyhäelmän.

[koirankoppi]

Kelpo koneen olet hommannut ja hitsuukin lähtee sujumaan 

[ZepeteuZ]

Ilo on tehdä kun on kunnon työkalut ja puitteet,hyvältä näyttää!

[Ritke]

"Toimivan Minin saisi halvemmalla mutta se ei ole sama." 

Siihen tarvis tehdä sama juttu parinvuoden päästä ja nyt siitä tulee kerralla hyvä. Mahtavaa jälkeä ja tsemppiä jatkoon!

[PanuPetteri]

”Toimivan Minin saisi halvemmalla mutta se ei ole sama”

Itselläni on paisunut muutaman pienen näkyvän ruostevian korjaus ”hyväkuntoisesta Ministä” aivan valtavaksi työmaaksi.
Auto näytti päältäpäin ihan hyvältä ja kolme kesää sillä tuli ajeltua. Kun tekniikanvaihto tuli ajankohtaiseksi, päätin samalla korjata pikku ruosteviat autosta.
Nyt olen korjannut koria puolisen vuotta ja homma alkaa olemaan puolessa välissä.
Iso hatunnosto kaikille korin läpikäynneille Ministeille ja tsemppiä Papu projektiin.

[A Cooper]

Naisten viikkoa elellään. Aamulla maalasin pohjan pariin kertaan. Seuraavaksi lakkaa päälle. Vasta ostettuani maalit kuulin, että maalin olisi voinut ostaa myös lakkapitoisena.

Suunnitelmilla on omituinen taipumus toteutua. Mietiskelin talvella Papun näköisen uudemman korimallin Minin hankintaa ja nyt tuntui sopivalta hetkeltä rentoutua ja buukata lento Saksaan. Huomenna katsastan 2005-mallisen Papun isoveljen ja mahdollisesti teen siitä kaupat. Siirtokilpiä ei tähän aikaan saan nopeasti, joten haen Papu-juniorin kotiin sitten hieman myöhemmin. Vähän yli satasen lento yhteen suuntaan ei tunnu kalliilta. Paikallisella oluella ei ole matkushalukkuuden kanssa mitään tekemistä. Jokunen koppa saattaa kuitenkin mahtua hakureissulla mukaan. Düsseldorfista 16 tuntia Kapellskäriin ja silleen.

[A Cooper]

Kaupunkiloman Saksa-kohteen osalta voin todeta seuraavaa; ykkösvaihtoehto oli jo myyty, kakkonen oli tuunattu hienoksi mutta noin 100 tuhannen kilometrin ajon jälkeen ei pitäisi moottorin kolista ja kytkimenkin pitäisi toimia kunnolla, kolmosen  kone tuntui hyvältä mutta korin kunto ei miellyttänyt. Kokemusta kertyi. Minulla on jo projekti eikä toista kannata aloittaa ennenkuin edellinen on valmis. Päädyin tehdastilaukseen, joka täydentää tallia lokakuussa. Väri ei ole aivan tavoitteen mukainen vaikka onkin jokin juhlavuoden British Racing Green.

[A Cooper]

Tuulilasin alla oleva poikittaispalkki on vaihdettu osittain ruostuneen tilalle. Vaikealta tuntuneen työvaiheen jälkeen oli pakko testata uusien peltien sopivuutta. Nimimerkki Jaguar66 ohjeistaa Youtubessa kokeilemaan osien sopivuutta kerran jos toisenkin. Huomenna käyn Muijalan Miniopistossa urkkimassa muutamien liitosten oikeaa asennustapaa syynä aikaisempi korjaus, johon en luota. Vielä on kaksi korin ongelmakohtaa, joita pohdiskelen. Molemmat edellyttäisivät ammattimiehen käyttöä mutta kun ajaudun pikkuhiljaa ryhmään "minä itse". Kohta mietitään maalaamista. 5 k€ tuntuu isolta rahalta, joten "minä itse" voisi ainakin yrittää ja ammattimies saa sitten tehdä uusiksi jos siltä tuntuu.

[Larry]

hyvältä näyttää 

ihan mielenkiinnosta kysyn että oliko ministelyhistoriaa vai puriko kärpänen oikein kunnolla kun kohta 2 miniä jo tallissa?

[A Cooper]

Kiitos kommentista. Minikiinnostusta olen itsekin pohtinut. Alkuperäinen Corvette C3-visioni kääntyi pienikokoiseen autoon kun sain hankittua moottoripyöräpaikan taloyhtiön autohallista. Tilaa on 195*340 cm. Vaihdoin Opel Vectran siihen sopivaan Citroen C1:seen mutta pienen auton idea jäi kytemään vaikka kaverit naureskelivat (194 cm ja 120 kg). Minin näen silmissäni sellaisena kun se oli 60-luvun alussa Eläintarhanajoissa siinä Uimastadikan ja Moukaripörssin kaarteen välissä. Sellaista valokuvaa etsiskelen tallin seinälle. Nuorena kuljettiin kavereiden kanssa Minillä, johon mahtui väkeä. Mini alkoi tuntua mielenkiintoiselta projektilta etenkin kun osia on helppo hankkia ja niin se Papu tarttui liiviin viime vuoden keilareissulla. Ruosteet näin mutta tekniikka tuntui hyvältä. Talli piti hankkia ensimmäisen kaverin luona tehdyn korjaushomman jälkeen. Ei sitä kehtaa muiden harmina roikkua. Ja talliin erilaista varustusta.

Alkutekemisen jälkeen huomasin, ettei töiden teettäminen muilla onnistu projektinhallinta-, aikataulu- ja kustannussyistä johtuen. Tehdään siis mahdollisimman paljon itse. 70-luvun alussa korjailin vähän Volvo PV 544:sta. Sen jälkeen elektroniikka- tietotekniikka ja yleisjohtamishommia. Eli ei mitään aikaisempaa oikeata teknistä kokemusta autoista. Vähän ST-ajoja ja Keimolassa rataharjoittelua siviiliautolla.

Uusi hankinta perustuu siihen, että on yksi huoleton ajoneuvo, jossa samat värit kuin Papussa. Näöltään mahdollisimman samanlainen.

Nyt mietityttää se, että monella on useita Minejä tai muita vanhoja autoja. Minullakin olisi Papun "valmistumisen" jälkeen talli tyhjänä ja kaikki varusteet tyhjän panttina. Ellei sitten jotakin uutta juttua...

[koirankoppi]

Hieno kuva. Mini 60 luvun alkupuolelta. Lieneekö kenelläkään tallella?

[FD100L]

On ‎4‎.‎8‎.‎2019 at 18.52, A Cooper kirjoitti:

Tuulilasin alla oleva poikittaispalkki on vaihdettu osittain ruostuneen tilalle. Vaikealta tuntuneen työvaiheen jälkeen oli pakko testata uusien peltien sopivuutta. Nimimerkki Jaguar66 ohjeistaa Youtubessa kokeilemaan osien sopivuutta kerran jos toisenkin. Huomenna käyn Muijalan Miniopistossa urkkimassa muutamien liitosten oikeaa asennustapaa syynä aikaisempi korjaus, johon en luota. Vielä on kaksi korin ongelmakohtaa, joita pohdiskelen. Molemmat edellyttäisivät ammattimiehen käyttöä mutta kun ajaudun pikkuhiljaa ryhmään "minä itse". Kohta mietitään maalaamista. 5 k€ tuntuu isolta rahalta, joten "minä itse" voisi ainakin yrittää ja ammattimies saa sitten tehdä uusiksi jos siltä tuntuu.

Jep! Ilman muutta itse niin pitkälle kun mahdollista (KAIKKI)  ..se on oikeata harrastamista.

Onhan se ammattimiehen tekemä tietenkin paras, mutta kun kattelee laitettuja/ entisöityjä

niin miettii, että kukahan tämänkin loppujen lopuksi on tehnyt??

[A Cooper]

Tässä hankalahkon viikon raportti. Takakelkka on asennettu paikalleen kolme kertaa kertaa. Yksin. Korin puolen takakiinnitysreikä oli rakennettu väärään paikkaan ja siihen piti keksiä korjaava ratkaisu. Tämä edellytti opintokäyntiä Muijala-opistoon. Suosittelen, että takatukivarren akseli asennetaan kerralla niin, että rasvanippa jää ulkopuolelle. Takapyörät ovat nyt vihdoin paikoillaan, seuraavaksi etuosan kasaamiseen.

Muutama asia ihmetytti; tukivarren tapin aluslevyjä onkin kahta eri kokoa (kuva) ja pyörien kallistussäätölevyjä jouduin muotoilemaan rälläkällä niin, että sain kiintoavaimelle tilaa. Plussana uskon, että olen nyt läpäissyt takakelkan asentajatestin. Osaisin tehdä saman homman helpommin ja jopa neuvoa muita.

Tallin seinälle laittamani viiden kohdan LEAN-johtamisen taulun oppia en ole vielä sisäistänyt. Täytyy parantaa.

[A Cooper]

Moottorinostin tuntui tarpeelliselta yksinäiselle kasailijalle. Puuttukohan tallista vielä joku vempele? Moottorin ja etukelkan asentaminen onnistui tyynyjen sovittelutyön jälkeen. Taas tuli mietittyä pulttien reikien avartamista ja pulttien kärkien ohentamista. Fibasin osien taltioinnissa ja muistilappujen teossa. Lyijykynä olisi kai pysynyt paremmin.

Hartsa112 on kirjannut aikaisemmin jotakin sähkötuulettimista. Papu on saanut joskus siipeensä ja sähkötuuletin on jätettty kokonaan pois. Kone ei kuumentunut viime kesänä mutta täytyyhän tuuletin olla. Löytyykö vinkkejä sopivasta?

Tänään oli välipäivä mutta huomenna aamusta tallille.

[Turbo 69]

En tajunnutkaan, että teet flippikeulan. Kummin päin aukee, ylös vai eteen?

[A Cooper]

Laitan tavalliset pellit. Ajattelin ensin kasata melkein kaikki sisuskalut kun on paremmin tilaa. Etupellit asennan viimeiseksi. Yksi aikaisemmista kuvista oli peltien koeasennuksesta.

[Turbo 69]

Nyt pitää kysyä, millä laitat nuo etupään pellit kiinni, ruuveilla vai hitsaamalla? Omasta mielestäni vähän hankala tehdä, kun on jo kone paikallaan.

Tää on vaan miun oma näkemys.

Itse lisäksi maalaisin korin ennen tekniikan asennusta,pirun paljon vähemmän suojaus hommia.

[A Cooper]

Pistää miettimään tuo Turbo 69:n kysymys peltien asennuksesta. Suunnitelmana on asetella kaikki etupellit paikalleen ja kiinnittää ne ensin harvakseltaan pienillä ruuveilla. Vasta muutaman yön pähkäilyn ja Jorvaksessa asuvan kokeneen brittiharrastajan katselmuksen jälkeen hitsaaminen. Vihjeestäsi jätän kaikki korin maalausta haittaavat rekkuleet jälkiasennukseen. Alustan olen jo maalannut. Moottoritilan peruslaitteisiin pääsen helpommin käsiksi kun lokarit eivät ole esteenä. Käden koko on 13 eli sama kuin oli Mauno Koivistolla. Hyvä lentopallossa, haaste ministelyssä.

Koivukylän Miniakatemiassa keskusteltiin eilen korin maalaamisesta. Alkaa poltella ajatus senkin hoitamisesta omin voimin. 5 k€:n kustannus tuntuu isolta ja voihan korin maalauttaa myöhemmin jos homma menee pieleen.

[A Cooper]

Ohjeista onkeen ottaneena otin moottorin pois ja asensin tuulilasin alapellit paikalleen. Hain ensin Muijala-opistolta henkistä tukea. Jorvaksessa asuvalta kokeneelta brittiautorakentajalta sain arvokkaita vinkkejä työn suorittamisesta. Silti tuntui haasteelliselta ryhtyä tällaiseen autopeltisepän hommaan muutaman tunnin kokemuksella. Peltien asetteluun meni aikaa mutta itse hitsaaminen meni aikaisempaa paremmin. Apukuskin puolen kolmiopellin ja lokarin asettelin alustavasti paikoilleen. Kuskin puolen peltien sovittelu vaatii enemmän aikaa, joten otin aikalisän ja jatkan huomenna.

Projekti tuntuu sarjalta uusia haasteita ja opittavia asioita. Viime viikon vaikealta tuntuva asia oli tuulilasin alapellin kulmat. Tänään vaikealta tuntuu kolmiopeltien asettelu. Jne...

Ostin IKH:sta pultteja ja muttereita. Miksiköhän ne putoavat näpeistä ja vierivät aina jonnekin piiloon. Työkalujen ja osien etsimiseen menee pienessäkin tallissa yllättävän paljon aikaa.

Minitron viestitti, että tilattu sähköflekti on tullut. Se oli jätetty jossakin vaiheessa pois Papun saatua osuman etukulmaan.

[Turbo 69]

Järkevä ratkaisu ottaa kone pois ennen hitsailuja.. En huomannu, että siulla oli vielä nuo muutkin pellit irti...

[A Cooper]

Golf-kausi ohi, keilakausi alkanut. Projekti-Papulle on saatu kaveriksi nuorempi versio. Tämän vuoden British Racing Green ei onneksi olekaan niin vaalea kuin kuvissa ja varmaan tummuu vielä. Ajotuntuma on hyvä, kuskin tilat riittävät ja automaattikin toimii pehmeästi.

Papun pellit on nyt aseteltu melko lailla paikoilleen ruuveilla ja muutamilla heftauksilla. Kuskin puolen kolmiopalan ja oven asettelu edellyttävät vielä hienosäätöä. Seuraava kynnys ylitettäväksi on varsinaisen kiinnityksen aloittaminen. Paras on hyvän vihollinen, sanotaan. Joutunen tyytymään tulokseen, joka ei ole priimaa vaan kohtuullista ja persoonallista. Ostetaan uusia peltejä ja/tai pyydetään ammattimies apuun jos homma menee ihan kiville.

Kaverin vaimon ensimmäinen kysymys oli autosta kuultuaan, että mikä sen nimeksi tulee. Hyvä kysymys, täytyyhän autolla nimi olla. Rekkari on JLN-alkuinen, joten nimiehdotuksia otetaan vastaan.