Jump to content

Mini 1000-78


Päivi

Recommended Posts

:) Odotinkin MikaJ:lltä selventävää insinörikommenttia! ;) Hän sanoo aina viimeisen sanan ja kiistämättömäthän ovat hänen tietonsa.

Pakko kuitenkin vielä kommentoida, että en minäkään tarkoita että sillä 7:lla alkavalla termarilla korjattaisiin keittävää, viallista tai muuten vajaata järjestelmää. Se auttaa vain Minin omaa toimivaa systeemiä toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla kesäkuumilla. Jäähdytys alkaa 10 astetta aikaisemmin, eikä pienen systeemin tarvitse aloittaa töitään turhan korkealta.

No eiköhän tämä riitä tästä termariasiasta. Kukin kokeilkoon itse mikä hyvä on. Kaikki kuitenkin yhtä mieltä, termari paikalleen ;D

Joskus on ihan pakko hehkuttaa :D Vaikka veisi jo asian viereen ;D

Kuinka monta kilometriä MikaJ on muuten ajellut vanhoilla perinteisillä Mineillä eri olosuhteissa käytännössä.

Link to comment
Share on other sites

..., että täytyy samantien alkaa hapuilemaan sisälämppärin puhaltimen katkaisijaa...
Onko varmasti tälleen toiminut uutenakin vai oisko kuitenkin vikaa jossain. Kuulostaa uskomattomalta.

 

Onneksi MPi:ssä jäähdyttäjä on maskin takana... vanhat pienikoneiset-Minit sai keittämään ilman, että niissä oli mitään varsinaista vikaa... Siitä piti huolen kiireeseen yhdistetty raskas kaasujalka ja olematon moottoriteho. Huippunopeudet taisivat vakio 850 ja 1000 Mineillä olla haarukassa 110-130 km/h eikä sen hyväksikäyttäminen mikään ongelma ollut... MPi:hän taitaa kulkea samat liki tyhjäkäynnillä? 850 ja 1000 kopeilla ainakin opin kuinka nopeasti pakoventtiilin tai kannentiivisteen voi Miniin vaihtaa...

Link to comment
Share on other sites

Voi sentään!? ???

Kyllä on osunut huonoja yksilöitä, vai onko käyttäjässä ollut vika ;)

Olen ajellut aikas paljon vakio 850, 1000 ja 1300:lla, myös lievästi viritetyillä ja koneet on käyneet kuumana kuumissa olosuhteissa. Mutta KOSKAAN EI OLE KEITTÄNYT, eikä kansipahvi sen takia mennyt.

Mitään lisäjäähdyttäjä virityksiä ei ole ollut.

Cooper S:ssä oljynjäähdytin.

Nykyisellä lievästi viritetyllä 1100 koneella on ajettu n. 45000 (ei paljon). Kuumilla keleillä täydessä lastissa poksi katolla, Saksassa seisottu helteellä ruuhkassa Ym,YM. Ja ihan vakio jäähdyttäjä ja muut vehkeet. Kuumana on kone käynyt, mutta mitään hätää ei ole ollut. Ei ole sylkenyt vettä ulos pahemmista vaurioista puhumattakaan.

Kun paikat on kunnossa ja säädöt kohdallaan, pelaa!!

Link to comment
Share on other sites

Onneksi MPi:ssä jäähdyttäjä on maskin takana... Huippunopeudet taisivat vakio 850 ja 1000 Mineillä olla haarukassa 110-130 km/h eikä sen hyväksikäyttäminen mikään ongelma ollut... MPi:hän taitaa kulkea samat liki tyhjäkäynnillä? 850 ja 1000 kopeilla ainakin opin kuinka nopeasti pakoventtiilin tai kannentiivisteen voi Miniin vaihtaa...
Taajama-ajossa syylärin sijainti ei paljoo auta. Suurimmalla vaihteella virallinen tieto 3333 rpm nopeus 111 km/h. Ko kiekoilla nopeusmittari tosin näyttää semmosen 122-123 (alkuperäisillä kesärenkailla - uusilla kesärnkailla pari km/h vähemmän ja talvirenkailla vielä yhden-kaksi vähemmän), mikä toisaalta nopeusmittarivirhe huomioiden on odotettavaakin (mittarivirhe oli Dunlopeilla 10-11%). GPS:llä ei heitä tuosta virallisesta kuin max 1 km/h Pirellin Dragot alla. Ei aivan tyhjäkäynti. Ja kolmosellahan pääsee myös "lähes kävelynopeudesta" huippuihin - erinomainen yleisvaihde vaihtelevaan maastoon taajamista, vuoristoon ja moottoriteille... 63 hevosta riittää mulle. On oikeestaan liikaa, koska mittarinopeutta auto kelaa 170 eli todellista sen 150. Auto painuu kyllä tukevasti tiehen noissa nopeuksissa, jos viitsis 10 l/100km kulutuksella (ja öljyn lisääntynyt kulutus vielä päälle) kukkaroa ja autoa kiusata. Meikä ei jaksa.

 

Sopiva matkanopeus on 120-130 mittarinopeus - Saksassa tosin ajoin paljon 130-140 mittarinopeutta, jotta auto ei ois kokoajan näyttänyt tientukolta. Tuokin nopeus menee kaasupoljin puolessa välissä (mitään merkittävää ei enää tuosta tapahdu, jos polkimen painaa pohjaa C:-) ). Moottoriteiden jyrkät ylämäet ajoin usein kolmosella kaasu pohjassa, rekkakaistalla - 120 mittarinopeus eli vaivaiset 110 todellista. Mopoautomerkin ois perälautaan tarttennu noissa paikoissa (pakettiautotkin kun veti ylämäissä sen 140-160). :-[

Link to comment
Share on other sites

Myönnän etten aikoinaan aina käyttänyt pienikoneisia Minejä oikein... Nätisti ajamalla niiden kestävyyskin olisi ollut toinen. Aikoinaan siirtymällä 1300 koneisiin kestävyys kyllä parani huomattavasti kun ei enää tarvinnut ajella tehot tapissa ympäriinsä. Eikä 1300 koneiden lämpöongelmat olleet yhtä yleisiä, joskus harvoina hellepäivinä tuli varmuuden vuoksi ensimmäisissä liikennevaloissa motarin jälkeen lykätty lämppärikin päälle ettei ylikuumenemisistä pääsisi paikoillaan seistessä tapahtumaan.

 

MPi:ssä on myös toinen etu verrattuna vanhoihin koppeihin tuon jäähdyttäjän sijoittelun myötä eli sähköinen flekti...josta on varmasti apua taajama-ajossakin.

Link to comment
Share on other sites

Ihme kyllä että se MPi:n jäähdytys toimii, siinä kun on vakiona 88asteen termari. Kannattaisiko se nyt kuitenkin vaihtaa 74asteiseen niin toimii jäähdytys paremmin?

 

Voithan sitä kokeilla jos haluat mutta itse en viitsisi tuhlata siihen MPi:n kohdalla aikaa... Tuskin insinöörit ovat huvikseen tunkeneet MPi:n jäähdyttäjää maskin taakse.

Link to comment
Share on other sites

Ihme kyllä että se MPi:n jäähdytys toimii, siinä kun on vakiona 88asteen termari. Kannattaisiko se nyt kuitenkin vaihtaa 74asteiseen niin toimii jäähdytys paremmin?

 

Voithan sitä kokeilla jos haluat mutta itse en viitsisi tuhlata siihen MPi:n kohdalla aikaa... Tuskin insinöörit ovat huvikseen tunkeneet MPi:n jäähdyttäjää maskin taakse.

Joo, ei oo hyvikseen siirretty. Syy on ollut lainsäädännön tiukentuneet vaatimukset ajoneuvojen ohiajomelun suhteen. Moottorin eteen asennetulla syylärillä on saatu lukema juuri ja juuri normien mukaiseksi. Jos mulla joskus herkeää jäähdytys pelaamasta, niin enköhän samanlaiset osat laitata korjaamolla tilalle kuin mitä vehkeessä on ollut silloin, kun se toimi. Auton suunnittelijat tiesivät todennäköisesti enemmän autosta kuin ikinä pystyn lukemalla itse oppimaan... Ainakaan mun autosta 88-asteinen termari ei vaihdu omistusaikanani kuin korkeintaan toiseen samanlaiseen.
Link to comment
Share on other sites

Hauska lukea teidän juttuja , jatkakaa samaan malliin. Tulee erilaisia näkemyksiä asioista.:)

 

Itse laitan tuon 74 termarin kun sellainen tuli ostettua.

 

Nyt olisi taas pari kuvaa lisää.

 

Kannesta kasattuna en muistanut ottaa kuvaa, mutta kerkiäähän tuon.

 

Ekassa kuvassa tiiviste setti ei kuulunut tämän päivän saaliseen:)

 

 

post-724-13848034553981_thumb.jpg

 

post-724-1384803454891_thumb.jpg

Link to comment
Share on other sites

Jos tuo nokka-akseli on kulahtanut niin, samallahan sitten tuon mosan ylös nostaa.

 

Onko järkeä viilata tätä konetta vai hankkia se 1275 suoraan ja sopiiko se heittämällä esim. tämän 1000 laatikon päälle.

 

Onko noista tonnisista otettu millaisia tehoja irti ja millä konstilla. Ohjeet neuvot yms. kaikki tervetullutta.

 

Lähinnä tässä haen sitä , kun tuohon tonniseen on jo uhrattu hieman rahaa niin ei viitsisi sitä hukkaan heittää:)

Link to comment
Share on other sites

Tosta termariasiastahan meinaa tulla ihan "traumoja" joillekin ;)

Tieto lisää tuskaa ;D

Kyllä tolla osasetillä jo pärjää.

Voithan jollain syynäillä onko nokassa pahoja jälkiä. Normaalisti vakio koneitten nokka-akselit ei erityisesti kulu.

Millaista vehjettä haluat? Suht. harmitonta ajelupeliä, vai puhdasta harrasteluvingutinta. Kyllähän siittä 1000 koneesta fiksut virittäjät tehoja saa. Kilpureihin reilut satakin.

Jos oikeesti haluaa 1000 koneesta persuksissa tuntuvia tehoja, niin kyllä siihen saa vaivaa,rahaa ja asiantuntemusta käyttää. Väljää konetta ei kannata viritellä.

Mutta silloin yleensä alkaa ongelmatkin lisääntyä.

Lyö kamat nippuun ja ajele loppukesä. Sitten tiedät mitä vaatia ;) Ja huomaat sitten mahdollisten viritysten jälkeen muuttuiko mikään.

1275 sopii suoraan laatikon päälle

Link to comment
Share on other sites

88asteista termaria on käytetty ihan sivujäähdyttemelläkin tehtaalta lähtiessä... Ihme hiippareita insinöörit kun tuollaisia sinne on tunkenut, ne kun ei kuulemma Mineissä toimi hirveän hyvin.

 

Mielenkiinnolla seuraillu teidän asiantuntevaa termari- ja lämpökeskustelua. Vaihdoin keväällä hajonneen termarin 88 asteiseen siitä syystä että ajaminen oli tuskaa kun lämmöt ei millään noussut normaaliin käyntilämpöön asti - mikä se sitten ikinä onkaan. Koko kesän aikana lämmöt on kerran noussu yli puolenvälin, silloinkin oli 30 lämmintä ja seisoin ruuhkassa puolisen tuntia. Onkohan mulla joku erityisen tehokas syyläri vai mistä johtuu että en saa lämpöjä tappiin, minä kun en noita syyläreitä kuitenkaan toisistaan erota, yhdennäköisiä vaan nähnyt. Tai sitten mulla on rikkinäinen lämpötilamittari.

 

Oman hyvin rajallisen kokemuksen perusteella väittäisin että termarin astelukua tärkeämpi tekijä on syylärin / koneen puhtaus. Kertaakaan en ole lämpöongelmista kärsinyt sen jälkeen kun molemmat puhdistettiin pari vuotta sitten. Kone on tietysti about vakio 1000, josko syy olisi siinä..

Link to comment
Share on other sites

Tarkoitus on , että pelillä pystyy ajamaan ilman suurempia voimisteluliikkeitä.

 

Joten mitään älyttömiä ei edes haeta tehojen puolesta vaan sellaista mukavahkoa kesäkulkinetta.

 

Rata vehkeistähän on otettu jotain 90 hp: luokkaa mitä olen lueskellut ja jos nyt jotain arvioo tehotavoitteista , niin onko 60hp jo liikaa tonnisesta ?

 

Kertokaa toki näkemyksiä mitä kannattaa tehdä ja toinen kone on tiedossa(1.3) Tosin sekin rempata tarvitsisi.

Link to comment
Share on other sites

Kyllä tonnisen moottorin "virittely" 60 hevosvoimaiseksi vaatii jo aika paljon muutoksia ja onnistuneita sellaisia. Kansi, nokka,männät, pako/imusarja, kaasari. Ja eikös 78:sta mitata jo jonkinlaiset päästötkin, nekin taitaa asettaa rajoituksia.

Vakio 1,3:ssa on se suurinpiirtein 60 vakiona ja jos mukavaa, pirteää ajelupeliä ilman jumalatonta meteliä ja ongelmia haluaa, niin se sitten.

Silloin tosin vaaditaan levyjarrut eteen.

Link to comment
Share on other sites

Kiitoksia eli tonninen kone on hyvä vakio mottina ja 1.3 saa helpommalla/halvemmalla hieman tehoja ulos.

 

Levyjarrut on ostoslistalla vaikka moottori pysyisikin tonnisena ja vakiona.

 

Pistetään toi tonninen kone nippuun ja ajellaan loppukesä/syksy ja mietitään talven aikana "uutta" moottoria.

Link to comment
Share on other sites

Taas on edennyt hieman rojekti.....

 

Takavalot tuli vaihdettua kirkkaisiin ,kuten myös etuvilkut.

 

Kansikin on paikallaan ja momentissa(n.6.8kiloo...)Mikä lie oikea , kun korjausopus antaa eri arvoja?

 

Nostajat tottakai uudet ja nokka itsessään ei pahalta näyttänyt, mutta yhdestä nostajasta puuttui kaksi palaa.

Toisen näistä löysin siis öljypropun mukana , mutta missä se toinen on? Kai tuo itsestään ilmoittelee kun sopivasti kohdalle osuu.

 

Niin ja kyllä tuolta nostaja hässäkästä pääsee tuon kokoiset palaset alakertaan , ainakin mun koneessa on pari läpi menoa alakertaan nostajien välissä(liekö sitten paluu kanavat öljylle?)

 

Jos tää motti repee liitoksistaan heti , niin alkaa isomman padan rojekti samantien.

 

Kuvia huomenissa.

Link to comment
Share on other sites

Sanosiva joskus ettei kuparii kirrata,massatiiviste kylläki.Täst on kans niin monta koulukuntaa et kinaamiseks tämä menee kumminki.Itte olen ajanu jonkun sata kilsaa,siis jos on toi massa.Sit hiukan löysäks ja momenttiin.Älä sitä sit löysemmäks jätä misä se nyt on.Kai tämäki on muuttunu taas,odotellaa kommentei,mää en ol näitten kans touhunu ku 40 vuatta ni olen vähä huano antamaa mittää eksaktii tiatoo.Inssinöörismiähet varmaa antaa paremmat neuvot.Ei kirjatiatoo mikkää voita. >:D

Link to comment
Share on other sites

Ei kirjatiatoo mikkää voita.

 

Joo, ei oo tosiaan kirjatiedon voittanutta. Kaikki tulee silmille jos omia kantapään kautta saatuja kokemuksia yrittää kertoilla...niin eihän ne kokemukset kaikilla aina samat ole...riippuu niin usein minkäväristen lasien läpi kokemuksia tarkistellaan ja kuinka hermona ollaan oltu tapahtumahetkellä. Ihan noviisihan määkin tuohon nelkyt vee kokemuksiin nähden oon...

 

Noi, momentit vähän heittelee riippuen mistä lukee. Nehän taitaa löytyä myös Haynesin opuksista. Taitaa tuollakin olla joku versio:

http://carpdf.net/mini-1969-2001-servic ... manual.htm

 

Massapahveja en oo itse edes viitsinyt käytellä vanhempien Minien yhteydessä, aina olen niitä kuparipahveja pyrkinyt käyttämään. Oon kyllä nekin jälkikiristänyt joskus myöhemmin jos oon vaan muistanut...en tosin hirveää kiirettä oo pitänyt niiden kohdalla. En kyllä mee vannomaan löytyykö tuosta jälkikiristyksestä mitään kirjoihin painettua tietoa. Kai senkin joku kohta kertoo...

Link to comment
Share on other sites

Joo,sehän tästä niin mielenkiintosta tekeekin kun mikään ei ole niin yksiselitteistä.Tietoja ja mielipiteitä on paljon.Noi mun arvot on kyl paremmin noihin 60-luvun kikkareisiin.Ei tommosen patarautakannen kans ol ihan yhtä tarkkaa ku jonkun kevyen kannen.Pääasia et vehkeet pelaa ja höpinää riittää. ;)

Link to comment
Share on other sites

Tänään olisi tarkoitus höräyttää käyntiin ja toivoa , että käy kaikilla pytyillä + hyvähän olisi , että myös kävisi jatkossakin neljällä:)

 

Jaa muuten mikäs on venttilien välys , kun opuksessa ainakin pari arvoa löytyy? 0.30-0.65 kylmänä....?

 

Ja sitten tuosta imusarja/pakosarja systeemistä onko järkeä hommata erilliset systeemit? Hieman helpottaisi tuota asentamista, ainakin minun mielstäni?

Link to comment
Share on other sites

Luo uusi käyttäjätili tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!

Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?

Kirjaudu sisään
×
×
  • Luo uusi...