imperial

Se on 0-1 asentoinen ja ihan laidasta laitaan pitkällä liikeradalla.

Nelivilkkusysteemin peruskaavio olisi tässä. Minin omaa en nyt löytänyt. Voin laittaa sen sähköpostiin myöhemmin. Merkkivalollinen on kaksipiirijarrujen vikamerkkivalo joka syttyy jos kahden nestepiirin välillä tulee paine-ero eli katkaisimen sisällä on pieni lamppu ja sen kunto voidaan testata silloin tällöin painamalla katkaisimesta. Paine-erokatkaisin on konehuoneessa rintapellissä. Kumpikaan katkaisin ei ole ollut Suomessa pakollinen varuste ensirekisteröintiaikaan, mutta vilkut ei toimi jos hazard kytkin ei ole kytketty. Näitä katkaisimia ei ollut -72 monessakaan Suomeen tuodussa Minissä. Uusia katkaisimia löytyy kyllä täältä.

Eipä tosiaan ollut numeroita, kunhan muistelin jotain muuta rojua. Tuollaiset oli. Kahdeksasta pikkutapista kolme poikki. Ei ihan paha. Postimaksu ja vaivanpalkkaa vähän päälle.

Kyllä yhdet käytetyt ainakin löytyy. Näyttää vaan kuitenkin enempi mailerin vastaavilta osilta. Jos puolikkaasta löytyy numero 31G ....jotain, niin ovat mailerista. Yhdet uudet Minin aidot muovit pitäis olla kans, mutta se onkin jo sitten oma juttunsa.

Eiköhän tuollaisia löydy ihan kasapäin käytettyjä. Ehkä uusiakin kunhan löydän oikean numeron.

Kyseessä varmaan tämä lukko Erillistä pohjaa tuskin löytyy mistään. Varaosanumero oli sille 37H 4568. Ne loppui jo hyvin varhain - arviolta noin v. 1975. Joissain maissa näitä oli myös Mineissä, kuten esim Ruotsissa vielä 70-luvun alussa. Kokonaisia ohjauslukkoja joskus näkee kaupattavan, mutta ovat olleet aina käytettyjä ja niillä ei tee mitään. Katkaisinosa on aina rikki. Starttiosan voisi muuttaa erilliselle painonapille. Niin tehtiin ennen.

Näyttää olevan 998 A+ mootori ja laatikko myös vuodelta noin 1992. Käy lyijyttömällä bensalla. Perävälitys muistaakseni 3,1 : 1, joskin voin muistaa väärin. Näitä moottori/ vaihteistopaketteja myytiin tuolloin aika monia Suomeenkin ja aina silloin tällöin näihin törmää. Moottorit oli alunperin tarkoitettu meneväksi Venezuelaan firmaan nimeltä FACORCA, jonka oli tarkoitus rakentaa lasikuitukorisia Minejä, joita oli tehty aikaisemmin 70-luvulla Chilessä. Tehtaan toiminta kuitenkin kuihtui melkein alkuunsa ja jo valmiiksi pakatut tarvittavat mekaniikan osat jäivät Englantiin kontteihin ja myytiin pois eniten tarjoavalle.

Tuollainen löytyi yksi kappale malliksi.

Holkki numerolla 12A1985 olisi oikea osa 19 - 25 mm pitkän 5/16 " UNF pultin kanssa. Näitä British Leyland teki ihan tuohon tarkoitukseen. Tämä Sparesin CAM4415 on pienempi, eikä sovi lainkaan. Merkillistä. Tuollaisia oikeita olikin joskus sellainen 150 kpl pussi jonka taisin myydä yli 10 vuotta sitten jollekin britille. En muista minne meni. Ihan varmasti muutama saattaa kuitenkin vielä romukopassa pyöriä, mutta se onkin sitten toinen juttu milloin löytyy. Alkuperäisen pultin kannan isompi koko johtuu siitä kun lähtökohtana on 3/8 " pultti johon vedetty pienempi kierre.

Pitää jo vastata itselle. Blue Royale väri oli tosiaan ihan ensimmäisissä mk3 Mineissä ja tuo sisustuksen väri tosiaan yllä mainittu aika hailakan sininen Galleon Blue. Valmistusajankohta olisi sitten 1969 syksyllä.

Taas värisokeat arvailee. Tolpassa sininen maali näyttäisi olevan BLVC18 - Teal Blue. Harvinainen väri Suomeen tulleissa Mineissä.

Miksi minä ? Ei pitäisi olla ihan vierasta asiaa Minimiehillekään. Tuollaiset kuvan hilut pitäisi saada sopimaan Mailerin ylätukivarren kuoppaan. Takana tukivarressa periaatteessa samat osat. Sitten vielä iso suojakumi päälle.

Mitään vertailutaulukoista en löytänyt. Ei minkään maalifirman sivuilta. Liitteenä vielä yksi kartta, mutta ei sekään minnekään johda, ikävä kyllä.

Island Blue (BU 8) on oikea väri.

Tuon kuntoinen vaihdelaatikko on kyllä pakko avata. Sieltä voi löytyä vaikka millaista vikaa. Niinkuin edellä on mainittu kakkoshammaspyörä voi olla kytkentähampaiden osalta entinen, Kyseistä ratasta on jo vaikea saada uutena, tai jos jollain on hyllyssä - maksaa melkoisesti. 80-mallisen laatikko voi olla jo ns. esiasteen A+ tyyppiä jossa pääaksila ja ryhmäratas sivuaksiloineen on erilaisia kuin aikaisemmin, mutta kakkos- ja kolmoshammaspyörä vielä vanhaa mallia vuodelta 1968. Myös välihammaspyörä ja muut siihen liittyvät ovat ovat jo A plus mallia jos ei ole vaihdettu vanhempin osiin, mutta tuollainen vaatii jo muutoksia vaihteiston kuoriin ja kytkinkoppaan.

Ei ollut profiilikuvasi mukaista "Finlandia kattoikkunaa". Vasta mallimuunnos "British Open" sarjatuotannossa oli kaikissa "webasto" tyyppinen haitarikattoluukku. Sellainen oli toki jo lisävarusteena saatavissa hyvin varhain ja ehkä edelleenkin ihan mallikohtaisena. Muutama tuli itsekin myytyä 90-luvun alussa. Erikoiskoripaja Wood and Pickett Ltd asensi näitä. Ei muuta kuin reikää isommaksi.

Korille kävi kehnosti. Ei ole sanottu, etteikö se olisi vielä olemassa. Oli vain Mk 1:n koppa ja neliovinen. Helmoiltaan hyvin erilainen, mutta ainahan siitä olisi jotain palasta saanut. Tässä vielä kuva Hydrolasticin suojakumista. Saatavuus hyvin heikko. Tuossa elementissä kiinni olevat tappi ja aluslaatta pitää saada ensin irti, että voi kumin laittaa. Muutkin hilut kannattaa ylätukivarressa käydä läpi.

Höpsis. Nyt on asiat aika sekaisin. Jos puhutaan kumiristikkonivelistä - muttereita ei saa kiristää liikaa. Oikea kiristystiukkuus ilmoitetaan kuinka paljon kierrettä jää näkymään lukitusmutterin yli. Nykyiset U-pultit jotka tulee nykyisten uustuotantoristikoiden mukana on mitä sattuu ja arviointi jää ihan asentajan tehtäväksi. Nyrkkisääntö on nyt, että ristikon ympäryspellit ei saa painua vastakkain, vaan pikemminkin olla kevyesti kiristettynä ja tiukkuus säilyy muttereitten lukituksen ansiosta. Käytännössä ylikiristetyt ristikot ovat muutaman kymmenen kilometrin jälkeen entiset eli metallisen sisuksen vulkanointi kumiin on pettänyt hiertymällä ja kiertymällä. Yleisesti on tiedossa, että LCB peltipakosarja kyllä myös käy kumiristikoiden kimppuun, mutta silti vaikutus on ajossa vähäinen. Lopuksi, ei nää nykyiset ristikot kestä muutenkaan ikuisuuksia. Toisin oli ennen.

Ohjauslukko on kyllä ihan oikeaa mallia. Tanko on vaihtunut uudemmasta Mk3:sta. Valmistaja Neiman Saksa ja virtapuoli Bosch. Noita sai vielä 20 vuotta sitten ihan British Leylandin paketissa ja nyt ei sitten enää mistään, joten pidä hyvää huolta. Kiiltävä musta maali päälle siihen missä on ollutkin. Niinkuin Tampereella kerroin - uusi kolo sinne ihan alas ja ennen sitä kannattaa kohdistaa suuntavilkun katkaisijan palautustappi oikeaan paikkaan ja sen mukaan merkata koneistuspaikka. Se nyt näyttää tulevan ainakin varttikierroksen eri paikkaan. Nokkamerkkihän näyttää hyvältä, mutta pari alkuperäistä uuttakin muoviosaa olisi.

Mikähän mahtaa olla historia ?.. Kyllähän tuon päällepäin näki että mikä lie ikivanha kasipuolikkaan mylly, mutta kun tässä vuosien varrella on jonkinlainen vastustuskyky kehittynyt tämänkokoisiin laitteisiin, jäi hankkimatta. Ihan oikeaan osoitteeseen sitten päätyi. Onnittelen.

Ihan varma tapa rikkoa tulppa. Miniin tulpat kierretään sormin ja sitten käytetään oikean sorttista työkalua.

Vielä kerran uudet tulpat. Suosittelisin Champion N9YC. Ja sitten.. ota ihmeessä tulppa-avaimesta se kumirinkula pois ja käytä veivimallista väännintä ilman mitään nivelosaa. Tuollaisella kumihylsyllä saa eristimen ihan varmasti vääntymään ja rikkihän se menee.

Käyn illalla laanilla, ettei jää vaivaamaan. Oli vielä 20 vuotta sitten hyvässä tallessa samanlainen.

Viime viikolla poikkesin torilla. Ihan hieno juttu. Tasapuolisesti kaikenmerkkisiä ja -tapaisia kulkineita amiscorollasta alkaen Jaguar Mk2:een ja brittipyöristä paloautoihin. Minimiehet jossain pakosalla, eli ei yhtään. Mitään sen kummempia järjestelyjä ei ollenkaan ja silti homma toimii. Kiitoksia Austin Healey 3000 kuskille. Menkää katsomaan. Ainakin pari kertaa vielä tänä kesänä, luulisin.