Jump to content

Turkoosi 70'luvun Mini Clubman Projekti


TDK

Recommended Posts

Moikka

 

Mulla on mökillä liiterissä pukeilla seisova 70 luvun alkuvuosien Mini Clubman. Eka vuosi missä valkoiset kilvet. AAB-XXX. Ajoin auton sinne vuonna 1985 ja sinne se on jäänyt. Välillä olen sitä vähän siivonnut mutta aika lailla heitteillä on ollut. Auto on täysin alkuperäisessä kunnossa. Ainoastaan ratti ja roiskeläpät ovat vaihdettu. Ainoa vika mikä autossa oli menomatkalla n 30v sitten oli että moottorijarrutuksessa kakkonen ei pysynyt sisällä. Autolla ajettu vain n. 60 000 km. Isoäidin kaupunkiauto. Vaihdon öljyt ja kytkin akun kengät irti. En tiedä missä muuten on avaimet...

 

Olen säästänyt autoa koska säästän vanhoja tavaroita ja ajattelin pistää kuntoon kun poika lähentelee 18v. Jos sellainen joskus tulisi. Nyt se aika on koittanut. Poika 15v. Lisäksi auto on saanut häädön veljeltäni. Taas. Nyt hän haluaa lisää tilaa istuttavalle ruohonleikkurille. Myöskin, joku ikkunapesijän mies näki auton viime viikolla ja kehui sitä maasta taivaaseen.... sen mikä näki pressujen ja vanhan pölyn alta.... Liiteri on ollut kuiva ja hyvin tuuletettu.

 

Joten

 

A) Käyn mökillä parilla ronskilla kaverilla ja nostetaan auto peräkärrylle (pyörät eivät pyörineet 15v sitten kun se siirrettiin enemmän liiterin nurkkaan) ja tuon sen tänne Espooseen autotalliin laitettavaksi. Puretaan osiksi ja kasataan. Aika n. 3v. Olen insinööri joten asiat mutkistuvat entisetään. Menetän samalla autotallin joka on ahkerassa käytössä muuten. Periaatteessa huono vaihtoehto mutta ei kovin kallis.

 

B) Vuokraan autotallin jostain ja teen purku ja kasaushommat siellä.

 

C) Liityn johonkin autoseuraan ja teen duunit siellä. En tiedä onko tällaista mahdollisuutta.

 

D) Myyn auton koska kunnostaminen on toivoton projekti...

 

E) Joku muu?

 

yt

 

Tom

Link to comment
Share on other sites

vie minisi jollekkin harrastajalle joka suostuu laittamaan se katsastuskuntoon eikä kannata tehdä muutakuin pakolliset sillä minisi on hienoimmillaan alkuperäisenä,suurin osa mineistä on laitettu hienoksi ja kiiltäväksi joten alkuperäiset ovat vähemmistö ja arvokkaampia,ajanpatinaa ei rahalla saa joten älä hukkaa miniäsi :)

Link to comment
Share on other sites

  • 2 viikkoa myöhemmin...

Moikka kaikki ja suur kiitokset hyvistä neuvoista. Kävin katsomassa Miniä viime viikolla ja otin kuvia ja pienen videopätkän. Kaikki matsku tässä linkissä:

 

 

Jooo, olin ajatellut pitää Miniä niin alkuperäsenä kuin mahdollista. Miltäs se näyttää teidän mielestä? Miten haastava projekti mulla on edessä? Minkä arvoinen tämmöiset Minit ovat kun ovat kunnostettu?

 

Tom

Link to comment
Share on other sites

Moro, saattaa olla että pääset helpolla, toisaalta taas...no näet sitten kun aloitat.Täys projektihan tuo on ja saattaa mennä maalipintakin uusiksi.Minkä arvoinen? Sen näet sitten, kun sen myytyä lasket rahat ;D ;D ;D

Link to comment
Share on other sites

Vastaavanlaisia alkuperäiskuntoisia tuskin Suomen maasta kovin montaa löytyy.

Rahassa vaikea mitata, mutta harvinaisuus on varmasti.

Minien ostajathan eivät tunnetusti halua maksaa juuri mistän mitään, paitsi ruosteisista 90-luvun tuontimineistä ;)

Link to comment
Share on other sites

Moi, kiitoksia palautteesta. Alkuperäisenä ajattelin säilyttää. Huolestuttavia asioita näin heti alkuunsa ovat jarrut ja vaihteisto. Maalipinta on varmaan ihan ok, näin uskon. Sisustan home myös mietityttää. Riittääkö pelkkä pesu? Voi myös olla että tarvitaan uudet renkaat. Mikä on vuosimalli?

Link to comment
Share on other sites

Ihan hyvältähän tuo näyttää. Ei muuten kannata kummemmin heti käynnistellä - kytkin varmasti jumissa ja sen kun saa irti, niin uudet öljyt ja suodatin koneeseen. Voi se siitä jopa liikahtaakin..

Papereitako ei ole vielä kun et vuosimallia tiedä ? Ilmeisesti on rekisteröity 1972. Valmistettu ehkä edellisvuonna. On muuten sinänsä erikoismalli kun on kaksipiirijarruilla. Näitä tuli muutama kymmenen Suomeen vaikkakin varustelu oli niissä Norjaa ja Itävaltaa varten. Vuoristomaat eivät enää tuohon aikaan yksipiirijarruja hyväksyneet. Samoin nelivilkku varoitussysteemi oli Itävallan vaatimuksen mukainen. Muuten ihan perus Clubman. Jotenkin jäi mielikuva tuolta ajalta, että maahantuoja Oy Voimavaunu AB sai erän näitä malleja hyvin edullisesti.

 

Penkkien home on sitkeässä ja pesun lopputulos saattaa olla kehno. Pesulaan ? Kannattaa kysyä. Jokatapauksessa päälliset on pakko irroittaa..

Ovipahvit kannattaa laittaa uusiksi.Ei tuollaisia kaiuttimia saa olla...

Mikäs laatikkoa vaivaa ?? Sen saa kyllä kuntoon vaikka olisi mitä vikaa. Arvaan, että vain kytkin jumissa.

Laittakaa pojat tänne hyviä jumikytkin vinkkejä perään...

Link to comment
Share on other sites

Eikös tuo 2-piirijarru ole ihan normi juttu että tuli -70 alun mineihin (yksi aikaisempi clubi vm. -70 oli yksipiirijarruilla)? Entäs tämä nelivilkku systeemi, kertokaa lisää (oma auto on periaatteessa juuri samanlainen sivuvilkkuineen päivineen paitsi että mulla on vaihtovirtalaturi)?

Minun -72 on alunperin ollut valkopohjaisilla kilvillä, trafin mukaan vuonna -72 oli molempia käytössä ja siitä eteenpäin ovat kilvet olleet valkopohjaisia.

Jakkaroista näkee ensimmäisen fairy pesun jälkeen että mitä niistä tulee.

Pohja ja valoisassa tutkiminen paljastaa kuin iso projekti on tulossa mutta minusta tuo näyttää hyvältä ja luulisin että et tuon kanssa yöunia menetä. Varmasti ostajia on jonoksi asti jos päätät hukata tuon.

Link to comment
Share on other sites

Tosi hieno räpeltämätön peli. Etulokasuojan takanurkassa ylhäällä näytti olevan hieman ruostetta, muuten varsinkin konehuoneessa pellit hyvässä kunnossa. Nuo konehuoneen yksityiskohdat todella hienot, aika paljon "turhia" osia tuppaa puuttumaan. Ei muuta kuin kytkin ja jarrut kuntoon, sytytyspuolén silmäily ja uudet bensat kehiin.

Link to comment
Share on other sites

Periaatteessa tosiaan Suomessa vasta 75-76-malleissa oli kaksipiirijarrut ja hätävilkut. Ratisilmaaukot kojelaudan nurkissa oli Clubmanneissa ja 1275GT:ssä alusta asti eli jo 69-mallisissa. Suomeen ensimmäiset pitkänokkaiset tuli keväällä 1970. Kasipuolikkaissa ja tonnisissa noita ilmareikiä saatiin odotella vielä pitkään.

Saksassakin nelivilkut oli vakiotavaraa jo hyvin varhain. Penkkien keikautuksen lukitus lattiaan oli vakiona Saksassa, Tanskassa ja Sveitsissä alkaen noin vuodesta 1972 ja valinnaisvarusteena joissakin muissakin maissa jo tuohon aikaan.

Tuon Suomeen tulleiden Clubmanien Norja ja Itävalta-yhteyden muistan siitä kun moni auto lähti vapaavarastosta suoraan autoliikkeseen ilman että kävikään maahantuojan maahantulokunnostuksessa. Tarkoittaa sitä, että autot oli pesemättä - sitkeä suojavaha maalipinnassa ja kromiosat laastaroitu paksulla teipillä ja kaikenmaailman liimalappusia lasissa sisällä ja ulkona. Näissä lappusissa oli kirjaimet A tai N. SF tarkoitti siihen aikaan että Suomi Finland jos joku ei muista tai tiedä.. Näiden lappusten irroittelu vedellä ja partakoneenterällä olikin just ajokortti-ikäisen kesätyötä parhaimillaan..Päivässä ei kuutta autoa enempää ehtinyt käydä läpi.

Roiskeläpät puuttui, eikä ulkopuolista taustapeiliäkään ollut vielä laitettu. Siitä johtuen tuon ajan Mineissä lokasuojapeilikin saattaa olla hyvin vaihtelevissa paikoissa. Poikkeuksena vain Van ja Pick Up, joiden mustakupuiset peilit oli tehtaan jäljiltä. Ovipeilit sitten 70-luvun puolivälissä oli jo myös tehtaalla laitettu.

Link to comment
Share on other sites

Niinpä näkyy olevan eka Clubi tyypitetty 11.3.70 ja vielä 1275 GT, samalle päivälle myös vakio Clubi ja Estate sai tyypityksen. Molemmissa puutteena ulkopeilit ja roiskeläpät puuttuvat ( no sehän selvisikin ylläolevasta postista miksi ) , etutunnuksen sijoitus virheellinen (?) ja lukkolaitteen kiinnitys puutteellinen (?)

Link to comment
Share on other sites

Eturekisterikilven tuenta puutteellinen... tarkoitti sitä, että tuon ajan lyhytkään rekisterikilpi ei saanut taittua esim lumipenkkaan ajossa, vaan maahantuojaa velvoitettiin varustamaan auto kilven taustatuella ,joka oli useinkin sellainen alumiinista leikattu lätkä joka riitti, mutta sittemmin niitäkään ei lopulta enää asennettu uusiin autoihin.

Lukkolaite puutteellinen tyyppikatsastustodistuksessa meinasi, että ohjauslukon katkopultit oli tehtaan jäljiltä kiristämättä ja katkaisematta. Tuo näkyi hyvin päällepäinkin, koska oli tuolloin vielä avoimesti esillä rattiputkessa alhaalla. Vasta -72 lukko oli sijoitettu suojamuovien alle ylemmäs lähelle ohjauspyörää.

Link to comment
Share on other sites

  • 3 years later...

Osiltaan aika täydellinen projekti, mutta kyllä tuohon useampi toimintatonni menee että saa varman harrastepelin ja kymppi ei riitä kuluihin jos täydellisesti entisöisi (itse tehtynäkään).

Kone, laatikko, jarrut tuosta olisi Minimissään tehtävä täysin ja melkoisella varmuudella koristakin löytyy puuhaa jos hyvän haluaa, myös verhoilujen henkiinherättäminen saattaa olla aika työlästä.

Link to comment
Share on other sites

Ei kannata ainakaan talven yli ulkona seisottaa.

Edelleen minä sitä mieltä, että vastaavankuntoisia alkuperäisiä ei liialti tarjolla ole.

Tekemistä varmasti on. Alkuperäisyys arvossaan

Ostaja varmasti löytyy, jos hinta kohdallaan

Täydellisesti uudenveroiseksi kunnostettujen Minien realistinen hinta Suomessa lienee kymppitonnin nurkilla ja sen hintaisillekaan ei ostajaa helposti löydä.

Link to comment
Share on other sites

Edellämainittua tarkoitin.

Tienaamismielessä ei kannata alkaa kunnostella.

Muut arvot ovat sitten oma lukunsa. Harrastus, tekemisen ilo jne

Mutta jos oikein aloittajan kommenteista ymmärsin, niin niistä ei ole kyse

Link to comment
Share on other sites

Luo uusi käyttäjätili tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!

Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?

Kirjaudu sisään
×
×
  • Luo uusi...