Jump to content

Austin 1100 MK2


jyppe

Recommended Posts

pikkuhiljaa alkaa auto olla purettu kokonaan ja aloin miettimään millainen homma olisi saada liikenteeseen suomessa.,esim hondan moottorilla, mitä ovat paljon maailmassa mineihin laittaneet tai onko muuta moottori tekniikkaa myös laittaneet mutta austinista joutuu aika paljon keulasta hitsailemaan niin vois suunitella tekniikan vaihtoa tai laittaa varastosta 1300 moottorin. 

Link to comment
Share on other sites

Morris nomad 1500  (austraalian malli)

Nykysäännöksillä pitäisi kelvata vertailumalliksi.   En äkkiä löytänyt tehokkaampaa versiota netistä, sillä nämä ado16 mallit on minulle aika hepreaa..

Miinuksena huomasin, että ovat sae/cross hevosia..   

Eli, tais olla nykyään teho saa kasvaa 20% ja vääntö 20%  ilman poikkeuslupaa.   

Voi olla haastavaa hondan moottorille, koska tehot/väännöt menee uudemmissa reippasti yli.   

Kannattaa kysyä katsastusasemilta tai suoraan trafilta.    Eivät kaikki konttorit ole itsekkään oikein ajantasalla tästä uudesta muutoksesta.

Joku kertokoon paremmin lisää..     

 

 

Link to comment
Share on other sites

1300 on helppo ratkaisu ja siitä saa pirtsakan suht pienellä vaivalla. Jos ei halua helppoa vaihtoehtoa niin sitten pitää miettiä hankalampia vaihtoehtoja.

Tekniikkamuutosten pykäliin pitäisi tulla tämän kevään aikana. Teho- ja iskutilavuusrajat poistuvat ja tilalle tulee maksimi teho/painosuhde. Periaatteessa tämä on hyvä juttu. Vastuu siirtyy enemmän katsastuskonttorille, miten siellä sitten kavereilla kivet kestää hyväksyä muutoksia on oma juttunsa. Eli Miniin ja Maileriin saa laittaa isomman mosan kuin ennen (1275 cc + 25 %). Tehoista ei tarvi murehtia kunhan teho/painorajaa ei ylitetä.

Sitten ne käytännön murheet. Minien vierasmoottorien tapauksissa helpoin tapa saada nykymääräyksillä on tehdastekoinen apurunko. Muussa tapauksissa tarvitaan lujuuslaskut yms. Vankka veikkaus on että niistä ei todellakaan kukaan ymmärrä pätkän vertaa muutosta leimatessa 🙂. Maileriin ei tehdastekoista apurunkoa vierasmoottorille saa ja omaa apurunkoa joutunee ronkkimaan kovalla kädellä. Tosta kannattaa keskustella konttorilla ennen kuin tekee mitään radikaalia.

Aussiversion osalta en ole ihan satavarma. Aikaisemmin Trafi linjasi että vertailumalli piti olla Euroopan tai pohjois-Amerikan alueelta. Australia ja etelä-Afrikka ei kelvannut, harmi sinänsä koska heillä oli mielenkiintoisia malleja. Kuulin taannoin huhua että tämä olisi poistunut ja esim. XR8 Sierra kelpaisi yhtäkkiä verrokiksi. En ole löytänyt tästä mitään faktaa Trafin sivulta. Uudessa muutosohjeluonnoksessa taisi olla viittaus vertailumallin osalta "samaan markkina-alueeseen". Jos näin on niin eurovehkeille pitää vertailumallin olla eurooppalainen.

Link to comment
Share on other sites

Mailerin keulalla on kyllä tilaa enempi sovitella jotain muutakin myllyä

Kannatan ajatusta. Ei varmasti ole kenelläkään muulla, Suomessa ainakaan

 

 

Maileri.jpg

Link to comment
Share on other sites

  • 4 viikkoa myöhemmin...

vähän kysellyt viranomaisilta miten saisi uudella tekniikalla mailerin liikenteeseen.

vaatii.

lujuuslaskelmat ja lisensi hitsarin eli saan tehdä osat ja ammattipätevä hitsaa mulle ne osatkiinni ja tekee paperit hitsauksesta.

tietty tehomittaus paperi kun auto siinämallissa. lisäksi viranomaiset sanoivat kannattaa odottaa uusia tulevia rakentamis muuttoksia koska tulevat suunilleen toukokuussa.

lisäksi akselimassat ei saa ylittyä uudentekniikan myötä.

Muokattu: , käyttäjä: jyppe
lisään viestiin asiaa.
Link to comment
Share on other sites

11 tuntia sitten, minorv8 kirjoitti:

Ja kukahan ne lujuuslaskut siellä konttorilla sitten tulkitsee ?

Lujuuslaskelmien tekijällä pitää olla pätevyys tehdä ne ja ottaa niistä vastuu.

Samoin kun muissakin ajoneuvoissa katsastuksessa/ rekisteröitäessä vaadittavat laskelmat/ tarkastukset esim. sähkö- / kaasu ja lämpölaskelmat.

Link to comment
Share on other sites

Tuohan nyt on sinänsä itsestään selvä asia. Vastuu on vaan vähän hankala homma. Vastuu mistä ? Että ne on oikein, itse työ toteutetaan niin kuin laskelmat olettaa, rakenne kestää aiotun käytön ? 

Mutta kysymys kuuluukin että edellytetäänkö katsastuskonttorin porukalta jotain kompetenssia katsoa niitä. Vai riittääkö se että laskelmat on tehty ja oletetaan että tekijä on tiennyt mitä laskee ? Mitä lasketaan, staattinen lujuus, dynaaminen lujuus vai molemmat.

Tässä on valtion virasto pistänyt epämääräisen vaatimuksen joka toteuttaminen kunnolla on aika haastavaa. Ehkä se karsii turhat projektit pois...

Hitsaajan pätevyydellä on sinänsä hyvä asia, voi olettaa että henkilö hallitsee asiansa. Reilu 30 vuotta pätevien hitsaajien jälkiä ihmetelleenä voi todeta että jälki on ollut hyvin vaihtelevaa. Enimmäkseen hyvää mutta aina ei ole päässyt kehumaan. Isommassa kuvassa pätevyydellä ei ole mitään merkitystä jos itse hitsausmenetelmä ja hitsattavat materiaalit on mitä sattuu. Käytäntö teollisuudessa on että hitsausohje pätevöidään vaativissa kohteissa menetelmäkokeella, joka hitsataan pätevöitävän ohjeen parametreillä. Sille tehtään rikkomaton ja rikkova koestus jolla varmistetaan onko hitsi riittävän laadukas. Hitsaajan pätevyyskoe tehdään sitten pätevöidyn hitsausohjeen  mukaisesti.

Pätevyys on sitten tietylle perusaineelle, prosessille, ainepaksuus/halkaisija-alueelle. Kuka varmistaa että kaverin luokat kattaa juuri sun projektin kriteerit ? Ystävällinen katsastusmies ? Tuskin, mahtaako reppana edes tietää asiasta.

 

Link to comment
Share on other sites

En tiedä miten nykypäivänä, mutta -90 luvulla ei vaadittu lujuuslaskelmia jos käytti alkuperäisiä kiinnityspisteitä.  Eli, moottorin korvat sai rakentaa mielen mukaan jos katsastuksessa ne todettiin asiallisiksi.   Tässäkin tilanteessa vastuu oli niiden tekijällä.    Katsastusasemat saattoi tehdä virheitä, mutta tässä tapauksessa jos muutokset oli hyväksytty, ei tarvinut enää niitä välttämättä korjata.   Itselläni oli tällainen tapaus -90 luvun alussa.    Autostani tehtiin kantelu koska pykälissä olikin asia jonka mukaan ei olisi pitänyt hyväksyä.   Mutta, jos seuraava yrittää samoin keinoin, ei enää onnistunut muutoskatsastuksella.

Mutta,  jos sattuukin kolari jossa tulee ruumita..   Jos katsotaan vahingon sattuneen näiden muutoksien takia joutuuko rakentaja vastuuseen vaikkei omistaisi enää koko laitetta..

 

 

 

Link to comment
Share on other sites

Moi,

Ootte nyt kasvattamassa tästä soppaa, ei niitä laskelmia kukaan kysele, 100 heppanen kone ei kauheesti kaipaa, eikä se kasastusmies hirveesti siitä sun mailerista välitä. Ajelet sillä 1500km vuodessa. Kunhan teet järjellä etkä laita sitä 1.5mm lipareista roikkumaan 6mm pulteilla.

Kyselin jenkkirakentajilta. Ne tekee  siten, että kiinnityspisteet pidetään samana. Materiaalin vahvuus pidetään samana. Rakenne on suunnitellun näköinen ja kokonaisuutena hyvin tehty.  Hyvä esimerkki oli moottroin kehto, jossa olisi ollut järkevää siirtää kiinnityspisteitä, mutta olivat tehneet välipalikat alkuperäisiin pisteisiin. Tarkoittaa sitä, että rungon laskelmia ei tarvinnut kyseenalistaa koska olivat tehdaspisteisssä kiinni. Välipalat oli alkuperäisiä vahvempia,  joten ei tarvinnut laskea mitään.  Mukana oli alkuperäiset verrokkipalat. Leiman jälkeen lisäsivät omat juttunsa, eikä kukaan sen jälkeen ihmettele niitä.

/kimi

Link to comment
Share on other sites

Lainaa

Ootte nyt kasvattamassa tästä soppaa, ei niitä laskelmia kukaan kysele, 100 heppanen kone ei kauheesti kaipaa, eikä se kasastusmies hirveesti siitä sun mailerista välitä

Traficom siirtää rakennemuutoksissa päätäntävaltaa konttoreille ja samanaikaisesti valvoo mitä ne touhaa. Jatkossa varmaan sitten löytyy konttoreita joissa homma toimii ja konttoreita jotka ei todellakaan halua sekaantua asiaan. Tasan tarkkaan tulee olemaan myös konttorikohtaisia eroja siinä minkälaisia selvityksiä ja laskelmia edellytetään. Eli itse kävisin etukäteen konttorilla juttelemassa mitä he vaativat ja jos homma haiskahtaa kovin hankalalta, vaihtaisin konttoria.

Lainaa

Selvitys: Uudet kiinnikeet ovat kestävyydeltään, rakenteeltaan ja materiaaleiltaan vähintään yhtä kestävät kuin  korvattavat alkuperäiset. 

Sitten kuvat dokkarii   uusista ja alkuperäisistä ja printtaat

Voi toimia joillain konttoreilla, etenkin jos niissä on ennestään kokemusta asiallisesti toteutetuista muutoksista. Tulee äkkipäätä mieleen yksi konttori jonne en menisi (paikka jossa pickupin muutos 1275 tekniikalle ei onnistunut koska pickup ei ollut Mini...) 🤣

Kantsii odottaa millaiset pykälät lopulta tupsahtaa ulos ja miten niitä sitten aletaan soveltaa.

Link to comment
Share on other sites

Näin on, tuli noita vikkejä käytyä paikallisesta katsastuspisteeltä kysyttyä ja sen mukaan alettava pikkuhiljaa tekemään mutta eka odotan uudet säännöt/vapautuksen trafilta 

nyt oikeestaa etsinyt ja miettinyt tekniikkaa minkälaittaa sitten koneeksi yms. 

Link to comment
Share on other sites

Mites tuommoinen Nissan CG13 Micra?   Eikös tuossa ole 75hp? (vakiona).

Noita vähän ajettuja koko microja löytyy aika halvalla josta saa kaikki tarvittavat.

Noissa näkyy jäähdytinkin sopivan omalle paikalle.   "Nissan CG13 Mini conversion".

http://www.theminiforum.co.uk/forums/topic/57644-nissan-micra-engine-transplant/page-17

 

 

Link to comment
Share on other sites

Luo uusi käyttäjätili tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!

Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?

Kirjaudu sisään
×
×
  • Luo uusi...