Igor

Koneen käyntiin lähteminen ei nyt varsinaisesti vielä kerro siitä onko se keittänyt, mutta hyvä että syypää selvisi. Ne brittien myymät laturin rullat taitaa olla Kavsin tekemiä, parempi tilata suoraan sieltä, niin välttyy tulleilta: https://www.kavs.net/izdelek/mini-cooper-s-alternator-pulley/

Mä olen kerran asentanut uuden hihnan Ahveniston varikolla Silloin tais vaan tulla metrit täyteen. Muita syitä voi olla kampuran hihnapyörän löystyminen, ja ehkä kiristimen vaimentimen pettäminen. Toivottavasti ei ehtinyt keittämään, kun vesipumppu pysähtyy samalla... ja onhan siinä sekin vaara että kiristimen rulla osuu kampuran hihnapyörään.

Saattaa tulla vähän myöhässä, jos oot jo remontin ehtinyt tekemään, mutta kampiakselin asentotunnistimen o-rengas nyt varmaan kannattas samalla uusia, kun se on siinä näppärästi käsillä. Siinä on yksi aika yleinen öljyvuodon paikka. Ja vesipumppuhan vaihtuu siinä kätevästi samalla, kun se pitää kuitenkin nypätä irti.

Hämeenlinnassa kokoontuu joka maanantai n. klo 16 eteenpäin (virallisesti se kai alkaa klo 17) harrasteautoilijoita Ahveniston varikkoalueelle, sinne kyllä sopisi uusia Minejä sekaan. Classicceja siellä oli eilen muutama, ja yksi R53 joka oli jäänyt sinne ilmeisesti siipirikkona sunnuntain ratapäiviltä. Paljon sitäkin kävi ihmiset kurkkimassa. Mun oma R53 on edelleen telakalla...

Kansi vietti koneistamolla lopulta useamman kuukauden, ja siinä meni aikataulut moneen kertaan uusiksi. No, nyt sen pitäisi ainakin olla tiivis, kun on seetit koneistettu ja venat hiottu. Painetestikin tehtiin, kun on noita kokemuksia kannen halkeamisesta... Siinä välissä tein inventaariota tallilla olevista osista, ja yhden laatikon pohjalta löytyi adapteri öljyjäähylle. Taisin voittaa sen joitain vuosia sitten autovisassa (kiitos @Micke), ja olin sittemmin unohtanut koko härpäkkeen olemassaolon. Siitä se ajatus sitten lähti, ja hain paikallisesta Biltemasta öljyjäähyn, koska vain halvin on kyllin parasta. TJP Garagesta Tampereelta löytyi AN10-liittimet ja letkut, joten niidenkään kanssa ei tarttenut vaivata postia. Jäähylle löytyi aika hyvä paikka puskuripalkin alta syylärin edestä, enää ei puutu kuin itse kone. Siitä puheenollen, clubin naamakirjasivulta bongasin myynti-ilmon laakerivikaisesta koneesta, joten kävin semmoisen hakemassa tuossa viime viikolla. Tuosta saa jokusen varaosan omaan projektiin, tärkeimpänä ehkä lohkon. Käyn naamakirjassa nykyään hyvin satunnaisesti, muutaman kerran vuodessa, mutta nyt osui ajoitus kyllä hyvin kohdilleen, kun ilmoitus oli laitettu sinne vain 50 minuuttia aikaisemmin.

Ei ole muistaakseni onneksi mahdottoman kallis pultti. Noita olen muutaman joutunut ostamaan, kun hulluuksissani pistin joskus semmosen kevyen vaimentamattoman hihnapyörän koneeseen.

Taidettiinkin tätä ihmetellä Mobiliassa, kun oli epäilys siitä hihnan venymisestä. Hyvä että vika löytyi ja korjaantui!

Kannattaa varmaan laittaa tämä ennemmin tuonne vanhojen minien osastolle.

Vein kannen koneistamolle tuossa kolmisen viikkoa sitten, ja heillä on ollut pieniä haasteita löytää siihen sopivia uusia pakoventtiilien ohjureita. Vanhat oli kuluneet, ja osa oli kuulemma pysynyt vähän huonosti paikallaankin. Tämähän on se jenkeistä tilattu nimeltämainitsemattoman minivirittäjän isoreikäinen kansi, ilmeisesti sielläkin on ollut aikoinaan haasteita löytää sopivia ohjureita... Halkeamia kannesta ei löytynyt, se oli erittäin mukava uutinen. Pitää viedä lohko koneistamolle sitten samalla kun aikanaan haen kannen sieltä pois. Ykköspytystä löytyi melko syvä naarmu, ja nyt on vähän semmoinen pelko persiissä, että +1mm ylikokoon poraaminen ei välttämättä riitä sitä poistamaan. Ja enempää noista ei kuulemma uskalla ottaa. Jos tässä pitää vielä toinen lohko hommata jostain, niin sittenhän koneeseen ei jää alkuperäistä enää kuin kampura.

Sen kun tietäis. Osa niistä halkeaa just noin että lakkaa pyörimästä kunnolla, osa vain vähän irvistää, mutta toimii kuitenkin. Omani on tuota jälkimmäistä mallia, ollut halki jo vuosia.

Nuo laturien kuoret halkeilee näissä ihan omia aikojaankin... Kavs myy isompaa laturin hihnapyörää, mutta ei sillä kyllä luistavaa hihnaa kannata lähteä korjaamaan. Ennemmin tarkistaa kiristimen kunto ja laittaa oikean mittainen hihna. https://www.kavs.net/izdelek/mini-cooper-s-alternator-pulley/

Eiköhän se vähintään ulosvetäjän vaadi sille kampuran rattaalle. Tai saa sen varmaan varovasti dremelöimälläkin irti. Ja nokka-akselin rattaan irroituksessa/kiinnityksessä se lukitustyökalu on aika kätevä... Edit: Taisitkin jo saada näihin vastaukset muualta, päätellen tuosta mitä kirjoittelit remmiahtimen öljynvaihto -ketjuun.

Lienee monen sattumuksen summa. Mun säädöt ehkä nojas liikaa imuilman lämpöjen mukaan nousevaan rikastukseen, ja kylmällä kelillä sitä rikastusta ei sitten ollutkaan. Suuttimista ei löytynyt vikaa. Tossa pytyssä hajosi joitain vuosia sitten tulpasta eristeet, jotka sitten hakkasi männän lakeen jälkiä. Ehkä siellä oli jälkiä männän kyljessäkin. Joka tapauksessa tonne ykköspyttyyn syntyi kohtuuttoman reippaassa ajossa hotspotti, joko tulppaan tai männän reunaan, ja esisytytys hoiti homman kotiin. Vekotin siis rupesi käymään kolmella kesken reippaan kiihdytyksen jossain 6-7000rpm hujakoilla. Kun mitään kolinoita ei kuulunut, eikä auton alla näkynyt merkkejä katastrofista, siirsin kärryn ajamalla muutaman kilometrin matkan tallille keskivertoa syvemmässä vitutuksen tilassa. Siinä tuo tulppa on saanut öljykylpyä. Öljyä oli ahtimen imuputkessa asti, sain sitä mukavan annoksen syliin purkuvaiheessa. Oletettavasti se lohkossa oleva öljyruiskutus ainakin pelaa. Toi siis tapahtui syksyllä -22. Siinä meni hyvä tovi motivaatiota etsiessä. Aloin vasta viime vuoden lopulla ottamaan tuota pikkuhiljaa osiin, ja nostin koneen nokalta pari viikkoa sitten. Ykkösen sulamisen lisäksi paljastui että kakkosen männän helmasta puuttui palanen (osat löytyi öljyn imuputken sihdistä), ja että kaikissa männissä on tuossa samassa kohtaa halkeamia. Ei tuolla enää pitkään olisi porskuteltu.

Mutta palataan nyt hetkeksi ajassa taaksepäin iloisempiin aikoihin, eli tuonne vuoden -22 alkupuoliskoon. Edellä mainitun takavalotuunauksen lisäksi kärry sai vähän muutakin ulkonäköpäivitystä, kuten uutta peltiä, ja ebay-kopion Aero-maskista, sekä 11mm spacerit. Takapuskuri sai pienen ritilä- ja tarratuunauksen. Ja koska tuo yksi takakaaren palanen jäi häiritsemään... Kun nyt vanhoja muistellaan... ajaessani autoa edellisenä syksynä (-21) talviteloille, huomasin pakosarjan ja katin välisen donitsitiivisteen valskaavan. Tiiviste ja laipat tuli aikoinaan OBX:n pakosarjan mukana, ja OBX:ltä ei tietenkään saa varaosia. Oli aika uskomattoman työläs operaatio löytää siihen sopiva tiiviste. Tuon mallisia tiivisteitä kyllä löytyy maailmalta vaikka kuinka paljon, mutta todella harvat viitsivät kertoa sekä ulko- että sisähalkaisijan. Ratkaisu löytyi lopulta moottorikelkkapuolelta, taisi olla Polariksen varaosakataloogista. Päätin tiputtaa samalla vaivalla koko pakoputkiston alas, kun hyllyssä oli ollut happanemassa Greene Performancen short shifter -härpäke jo useamman vuoden, ja se asentuu kepin jatkoksi alakautta. Keppi ei jatkettuna enää tietenkään mahdu alkuperäisen shifterin kuoriin, joten suojakannelle piti askarrella pieni jatkopala. Tarvikkeina oli Dremel, Ikean muovisen säilytyslaatikon kansi ja Bilteman Pika Epoksi [sic]. Tuo jatke tuli lähes kiinni pakoputken päällä olevaan lämpöpeltiin, joten päällystin sen varmuuden vuoksi vielä lämpösuojateipillä. Onneksi oli ylimääräinen shifteri hyllyssä (kiitokset TuplaPetelle), niin pystyi mallailemaan tuota ilman että tarvi irrottaa koko härveliä autosta, tai ryömiä jatkuvasti auton alla. Täytyy sanoa että siinä oli taas yksi modi mikä olisi kannattanut tehdä paljon aikaisemmin. Ei tuolla vaihteita pysty sen nopeammin vaihtamaan, mutta tuntuma on paaaljon parempi. Vielä kun kepistä saisi tuon pienen sivuttaisen klapin pois... se näyttää tulevan shifterissä olevasta akselitapista, ja pitäisi olla periaatteessa helposti korjattavissa. Ohjaustehostimen takimmaisen letkun vuotoa tutkiessa selvisi että nehän perkeleet valskaa molemmat. Toinen yläpäästä, ja toinen molemmista päistä. Eli ei muuta kuin vaihtoon. Helpoimmalla pääsi kun irrotti ensin paisarin, ja sitten koko tehostimen säiliön. Päätin vaihtaa samalla itse säiliönkin, koska se näytti valskaavan saumastaan. Siinä kun irroittelin paisaria ja tehostajan säiliötä, huomasin että pakosarjan päällä oleva lämpösuoja murenee käsiin, joten tilasin uuden. Sen alapinnalle vetäisin vielä kultateippiä, jos vaikka konehuoneeseen ja paisariin hohkaisi vähän vähemmän lämpöä siltä suunnalta. Uuttakin lämpösuojaa piti heti tuoreeltaan moukaroida, että se sopi OBX:n pakosarjan kanssa paikalleen. Ja kun sitä teippiä nyt oli tullut hommattua, niin päällystin sillä myös paisarin alapuoliskon, vaikka tuskinpa tuossa kohtaa on enää niin korkeita säteilylämpöjä mihin tuo teippi auttaa. Etujarrulevyt meni myös uusiksi. Olin laittanut tähän Nitracin levyt ja Carbotechin XP8:t syysratapäiville 2016, ja levyt loppui ensin kesken. Tolkuttoman hintaisissa Carbotecheissä oli pintaa jäljellä vielä puolet, joten tein kuten joka paikassa kielletään, ja laitoin alle vanhat palat uusien levyjen kanssa. Toki koitin hioa palat ensin suoriksi. En ole suuri reikälevyjen ystävä, koska ne on vähän herkkiä halkeilemaan ratakäytössä, mutta nämä OEM JCW-kiekot maksoi yhteensä hurjat 36€, joten en alkanut nirsoilemaan. Edellisenä talvena laitoin tähän Rooster Racingin bypass-venttiilin, joka on varustettu vakiota jäykemmällä jousella. Ajatuksena on että se sulkeutuu kiihdytettäessä herkemmin, jolloin ahdot nousee nopeammin ja kaasuvaste on parempi. No, ainoa tuntuva ero oli siinä, että maantiekulutus kasvoi melkein litralla. Logeista päätelleen tuo bypass oli kiinni lähes koko ajan, paitsi tyhjäkäynnillä. Ilmeisesti virinokan kanssa ei riitä alipaine pitämään sitä auki. Eli vaikutus oli hyvin pitkälti sama kuin olisi sulkenut bypassin nippusiteellä kiinni. Hommasin siis uuden vakiomallisen BPV:n. Se piti tosin ensin säätää sulkeutumaan kunnolla. Ennen säätöä: Jälkeen: Jos joku kaipaa tuollaista vähän käytettyä tuuninki-BPV:tä, niin voidaan tehdä kauppoja... Moneen kertaan pesty ITG:n vapaavirtaussuodatin alkoi olla melko muodoton möykky, joten päätin vaihtaa orkkismalliseen paperisuodattimeen. Aikoinaan noita ei saanut kuin marmoritiskiltä, ja hinnat oli samaa luokkaa ITG:n kanssa. Nyt löytyi noin 25 eurolla tällainen Boschin tarvike. Edullisuuteen löytyi syy kun suodatinkoteloa yritti sulkea. Tämän verran suodatinta piti dremelöidä ennen kuin sen sai paikalleen... Sitten olikin vuorossa yksi vuoden kohokohdista, eli ratapäiväretki Pärnuun Audruringille, joka nykyään tunnetaan paremmin nimellä Porsche Ring. Kanistereissa mukana omat E85:t. Viimeisin kohokohta ennen konerikkoa: kärry voitti Clubin kesäkokoontumisessa -22 Kuopiossa vuoden New Mini -äänestyksen.

Pitäskös tätäkin ketjua taas vähän päivittää kuvasaasteella. Sitten viime kerran onkin sattunut kaikenlaista, mm. konerikko.