Jump to content

1275 ja turbo?


soppa

Recommended Posts

Terve,

 

Miettisin, että jos talven aikana nostaisi koneen pois ja asentaisi turbon koneeseen, joten kysymyksiä riittää....

 

Minulla on siis tällä hetkellä peruskunnostettu 1275 mylly, tietenkin pieniä vapari virityksia portatun kannen, isompien venojen, pakosarjan ja kaasuttimen muodossa on tehty. Ilmeiseti tuo koneestani löytyvä HIF44 soveltuu oivallisesti turbo käyttöön?

 

Turbomoottorin perus toiminta idean tiedän ja moottorin kaasaamista jotakin, mitä tässä rakennellessa on oppinut.

Mutta mistä turbo? Käykö mitkä mallit? Voisiko löytyä purkaamoilta? Jos en alkuperäistä Metron ahdinta laita niin pakosarja+downpipe omaa valmistetta?

Entä kaasuttimen painekotelo, pakollinenko? Valmistus itse, mahdollistako?

Öljynkierto liitännät turboon ja takaisin öljypohjaan, mistä?

Miten saan puristussuhteen mitattua? Voisin kuvitella, että se tällä hetkellä 10-11 välissä...?! Miten saa laskettua sinne 8-9 pintaan vai voiko toimia pienillä paineilla suurillakin puristuksilla?

Mikä virranjaka? Riittääkö tavallinen 25d jakaja?

 

Tässäpä näitä aluksi, voipi vaikuttaa tyhmältä mutta pakko kysellä kun ei tiedä... ;D

Link to comment
Share on other sites

Joskus aikasemmin mielestäni mainitsit puristusten olevan alle 10 oisko ollu 9.75:1 ?

Jakaja vaihtoon, paineistussarja kaasarille, Nokka turbo käyttöön sopivaksi,bensapumppu ja bensapaineensäädin vaihtoon, Metron ahdin hiukan turhan iso parempiakin löytyy, jne.viisaammat turbottajat jatkakoot

Öljynkierto painemittarin/anturin lähdöstä ja paluu mek.bensapumpun reikään.

Link to comment
Share on other sites

Voipi muuten olla, tarkistan asian kun pääsen kotiin. Mutta toimiiko turbo kone yli 10 puristuksilla?

 

Mikä jakaja olisi sopiva? Mistähän paineistussarjoja voisi etsiskellä?

 

Onko joka lohkossa tuo mek. bensapumpun paikka? En nyt heti muista, löytyykö se lohkon takaa.

Mitenkäs tuo öljyn kierto meni, eli voiko ottaa haaran kanssa suodattimen jälkeen?

 

Mulla oli tosiaan hiottu vakio nokka, jollain rata bemarin kartalla... mites tuo nokka vaikuttaa toimintaan turbon kanssa? Nyt muistaakseni jotain 11mm nostolla...

 

Joskus aikasemmin mielestäni mainitsit puristusten olevan alle 10 oisko ollu 9.75:1 ?

Jakaja vaihtoon, paineistussarja kaasarille, Metron ahdin hiukan turhan iso parempiakin löytyy, jne.viisaammat turbottajat jatkakoot. Nokka turbo käyttöön sopivaksi.

Öljynkierto painemittarin/anturin lähdöstä ja paluu mek.bensapumpun reikään.

Link to comment
Share on other sites

Uusi yritys...

 

Puristussuhde: se olisi aina hyvä laskea jo etukäteen ennen kuin lähtee edes tekemään konetta. Mulla on koekasaushimmeleitä jos teen outoon lohkoon, näkee esim. miten lähelle kansitasoa mäntä tulee. Sen lisäksi sun täytyy tietää kannen palotila, männän kupin koko ja sitten laskea, mikä on todellinen puristussuhde. Tehtaan turbossa oli 9,4:1 ja ahtopaineet 0,35 bar joka sitten nostettiin jossain 4000 rpm kieppeillä 0,5 bariin pienen solenoidihärpättimen kanssa. Kymppi tai enemmän vaatii tosi hyviä mäntiä, vakio-hepolitet saattaa antautua aika nopeasti. Muutenkin männät sais olla laadukkaat on paineet mitä hyvänsä. Todennäköisesti kympin puristuksilla saat mosan nakuttamaan hyvin herkästi, ainakaan sytytysennakkoa ei voi juurikaan olla. En lähtisi moista konetta ahtamaan. Korkeintaan ysi, mieluummin vähemmän.

 

Mulla on omassa nyt vähän päälle ysi, aikaisemmin kasin pintaan. Puolentoista kilon paineilla rapisi niin perke***sti että aika nopeasti hölläsin. Ei ollut tarkoituskaan ajaa semmoisilla paineilla, hukkaportti vähän takelteli... Paineet on nyt jossain 0, 6-0,7 kieppeille, sillä menee kivutta välijäähdyttimen kanssa.

 

Vapari HIF ei käy suoraan, vaatii kaasarin runkoon yhden koneistetun uran männä kammion tiivistämiseksi. Se on suurin operaatio, muuten tiivistesarja riittää. TurboHIFin neulaventtiili on isompi, se tulee korjaussarjan mukana. Neula ja männän jousi ovat myös erilaiset. Painekotelon voi teihdä itse mutta jos HIFiä käyttää niin tehtaan oma on kivuttomin vaihtoehto. Mulla voi olla yksi jossain jemmassa, pitää tutkia.

 

25D jakaja ei käy, tehtaan jakajassa on täysin erilainen ennakkokäyrä ja alipainesäätö. Turbon oma jakaja on A+ lohkolle mutta sen saa pienellä operaatiolla sopimaan vanhempaan lohkoon. Siitä löytyy jostain arkistoista ohjeet, yritän etsiä. Joskus oli myynnissä vanhaan lohkoon sopivia ahdetun jakajia mutta en tiedä onko enää. Aika moni on briteissä mennyt ohjemoitavaan sytkään.

 

Ahtimena Metron T3:n voi unohtaa ellei halua ihan mielipuolisia tehoja (ja niitäkään ei vakioahtimella saa). T3 on fyysisesti iso, hidas spoolaamaan ja designina vanhanaikainen. Garretin T2 oli vuosia sitten suosittu mutta tänä päivänä on siirrytty GT17 kokoluokkaan. Yksi ahdin mitä näkee mainittavan on Saabin 9-3/9-5 mosan GT1752. En sitten tiedä onko noita kuinka montaa A/R versiota. Myös muilta ahdinvalmistajilta löytyy vastaavan kokoisia värkkejä. T3 laippakokoon sopii vain T3 ja T4, joten aikki sitä pienemmät vaatii jotain modausta jos haluaa käyttää Metron pakosarjaa. Semmoisen voi värkätä myös itse tai ostaa valmiina, esimerkiksi täältä: http://myweb.tiscali.co.uk/stores/mirage/

 

Yksi foorumi mistä löytyy pirusti tietoa on http://www.turbominis.co.uk

 

Nokkana menee ihan vakionokka tai joku mieto katunokka tyyliin SW5, MD266. Sitten löytyy ahtinkäyttöön speksattua nokkaa kuten Lari totes, esim. Avonbar tai MED. Mun eka nokka 15 v sitten oli Stuart Gurrin tekeleitä. ( http://www.vmaxscart.co.uk/ ). Se nokka tuhoutui lyijyttömän bensan kanssa ja siitä jäi ainoastaan muutama nokka sen verran neitseelliseksi että sen sai mitattua. Se oli aika liki MD286 nokkaa ja on ollut paras mikä mun koneessa on ollut. Nykyään Swiftunella on "moderni" MD286 tarjolla, malli SW10 jossa ilmeisesti on nokkien kulmaa kasvattamalla rauhoitettu tyhjäkäyntiominaisuuksia (pienempi overlap). Tuo on nokka jota olen ajatellut vielä joskus kokeilla jos mosan aukaisee. Nykyisillä kilsoilla se ei tapahdu ihan äkkiä :-)

 

Mulla on kaikenlaisia kuvia noista hiluista, etsin kunhan ehdin.

 

Ahdinmuutos onnistuu tänä päivänä muutoskatsastuksella, Tarfi on hyväksynyt ERA turbon vertailumalliksi. Se käytännössä vaatii turbon jarrut ja vastaavat alustan osat. Pikkujarruilla voi onnistua jossain maaseutukonttorissa, missä on höveli henkilökunta.

Link to comment
Share on other sites

No Raumalta ei Turkuu ole paljon matkaa ;)

 

Ai niin ja kone kannattaa koota turussa niin on takuulla nopea ja tehokas ;D

 

Nyt tuli niin paljon asia, että menee ohikin jo jotain....

 

Tuosta HIFistä, onko kaikki modattuja vai löytyykö niitä alkuperäisenä? Ajattelin, että jos voin tuota olemassa olevaa käyttää... Löytyykö ohjeita tähän koneistukseen? Myykö esim. Minitron näitä turbokäyttöön tarkoitettuja korjaussarjoja?

 

Milkä jakaja olisi sopiva, itse en lähde noihin ohjelmoitaviin sytkiin...? Minitroni sivuilta löytyvä A+ 1-2-3 ??

 

Mistä noita turboja kannattaisi alkaa etsiin ebay vai löytyykö Suomesta? En miellään uutta lähtisi ostamaan, ajattelin pitää budjetin suht aisoissa. Pakosarjan teen tod.näköisesti itse, joten turbon liitäntä ei varmaan ole niin oleellinen. Tuossa löysin tuollaisen Toyotan CT9 turbon, onko tästä mitään kokemuksia tai tietoa voisiko ajatella käytettävän?

Painekotelo voi olla parempi hankkia niin ei tarvitse alkaa väsäileen...

 

Katsastuksesta, mulla on 8,4" jarrut, joten sopinee? Tarviiko tehostajaa, sitä ei ole...?

 

Lisä tiedot ovat kullan arvoisia, koska untuvikko kun olen tässä turbottamisessa O0

 

 

Uusi yritys...

 

Puristussuhde: se olisi aina hyvä laskea jo etukäteen ennen kuin lähtee edes tekemään konetta. Mulla on koekasaushimmeleitä jos teen outoon lohkoon, näkee esim. miten lähelle kansitasoa mäntä tulee. Sen lisäksi sun täytyy tietää kannen palotila, männän kupin koko ja sitten laskea, mikä on todellinen puristussuhde. Tehtaan turbossa oli 9,4:1 ja ahtopaineet 0,35 bar joka sitten nostettiin jossain 4000 rpm kieppeillä 0,5 bariin pienen solenoidihärpättimen kanssa. Kymppi tai enemmän vaatii tosi hyviä mäntiä, vakio-hepolitet saattaa antautua aika nopeasti. Muutenkin männät sais olla laadukkaat on paineet mitä hyvänsä. Todennäköisesti kympin puristuksilla saat mosan nakuttamaan hyvin herkästi, ainakaan sytytysennakkoa ei voi juurikaan olla. En lähtisi moista konetta ahtamaan. Korkeintaan ysi, mieluummin vähemmän.

 

Mulla on omassa nyt vähän päälle ysi, aikaisemmin kasin pintaan. Puolentoista kilon paineilla rapisi niin perke***sti että aika nopeasti hölläsin. Ei ollut tarkoituskaan ajaa semmoisilla paineilla, hukkaportti vähän takelteli... Paineet on nyt jossain 0, 6-0,7 kieppeille, sillä menee kivutta välijäähdyttimen kanssa.

 

Vapari HIF ei käy suoraan, vaatii kaasarin runkoon yhden koneistetun uran männä kammion tiivistämiseksi. Se on suurin operaatio, muuten tiivistesarja riittää. TurboHIFin neulaventtiili on isompi, se tulee korjaussarjan mukana. Neula ja männän jousi ovat myös erilaiset. Painekotelon voi teihdä itse mutta jos HIFiä käyttää niin tehtaan oma on kivuttomin vaihtoehto. Mulla voi olla yksi jossain jemmassa, pitää tutkia.

 

25D jakaja ei käy, tehtaan jakajassa on täysin erilainen ennakkokäyrä ja alipainesäätö. Turbon oma jakaja on A+ lohkolle mutta sen saa pienellä operaatiolla sopimaan vanhempaan lohkoon. Siitä löytyy jostain arkistoista ohjeet, yritän etsiä. Joskus oli myynnissä vanhaan lohkoon sopivia ahdetun jakajia mutta en tiedä onko enää. Aika moni on briteissä mennyt ohjemoitavaan sytkään.

 

Ahtimena Metron T3:n voi unohtaa ellei halua ihan mielipuolisia tehoja (ja niitäkään ei vakioahtimella saa). T3 on fyysisesti iso, hidas spoolaamaan ja designina vanhanaikainen. Garretin T2 oli vuosia sitten suosittu mutta tänä päivänä on siirrytty GT17 kokoluokkaan. Yksi ahdin mitä näkee mainittavan on Saabin 9-3/9-5 mosan GT1752. En sitten tiedä onko noita kuinka montaa A/R versiota. Myös muilta ahdinvalmistajilta löytyy vastaavan kokoisia värkkejä. T3 laippakokoon sopii vain T3 ja T4, joten aikki sitä pienemmät vaatii jotain modausta jos haluaa käyttää Metron pakosarjaa. Semmoisen voi värkätä myös itse tai ostaa valmiina, esimerkiksi täältä: http://myweb.tiscali.co.uk/stores/mirage/

 

Yksi foorumi mistä löytyy pirusti tietoa on http://www.turbominis.co.uk

 

Nokkana menee ihan vakionokka tai joku mieto katunokka tyyliin SW5, MD266. Sitten löytyy ahtinkäyttöön speksattua nokkaa kuten Lari totes, esim. Avonbar tai MED. Mun eka nokka 15 v sitten oli Stuart Gurrin tekeleitä. ( http://www.vmaxscart.co.uk/ ). Se nokka tuhoutui lyijyttömän bensan kanssa ja siitä jäi ainoastaan muutama nokka sen verran neitseelliseksi että sen sai mitattua. Se oli aika liki MD286 nokkaa ja on ollut paras mikä mun koneessa on ollut. Nykyään Swiftunella on "moderni" MD286 tarjolla, malli SW10 jossa ilmeisesti on nokkien kulmaa kasvattamalla rauhoitettu tyhjäkäyntiominaisuuksia (pienempi overlap). Tuo on nokka jota olen ajatellut vielä joskus kokeilla jos mosan aukaisee. Nykyisillä kilsoilla se ei tapahdu ihan äkkiä :-)

 

Mulla on kaikenlaisia kuvia noista hiluista, etsin kunhan ehdin.

 

Ahdinmuutos onnistuu tänä päivänä muutoskatsastuksella, Tarfi on hyväksynyt ERA turbon vertailumalliksi. Se käytännössä vaatii turbon jarrut ja vastaavat alustan osat. Pikkujarruilla voi onnistua jossain maaseutukonttorissa, missä on höveli henkilökunta.

Link to comment
Share on other sites

Järkyttävän näköinen toi Miragen turbopakosarja, kait huonommankin voisi tehdä mutta ei tuu ihan heti mieleen että miten... Tosiaan vakio Mini/Metro turbo on täysin järjetön, yhtään mihinkään muuhun kuin museoautoon. Ahtimen valinta alkaa sillä että miettii mitä tehoja aiotaan hakea, 80hp tehotavoitteisiin on tyhmää laittaa 160hp kykenevä ahdin.

 

Jakajan alipainesäätimen pitää olla yli/alipainemallia, eli sen pitää myöhäistää sytytysennakkoa kun ahtopaine lähtee nousemaan. Yleisesti Miniin tarkoitetut jakajat eivät ole tarkoitettu Turbokäyttöön.

 

Ahdin + HIF painepuolella vaatii sen turbon alkuperäisen painekotelon, koska siinä on kuristus mikä nostaa polttoainekammion painetta isommaksi kuin kurkun. Toinen vaihtoehto on tietenkin itse protoilla kuristusta tai sitten pitot tyylistä paineennostojärjestelmää, mutta sitä saa aina sitten hetken aikaa protoilla ja iste tehdä neulan. Itse tein tuon pitot tyylisen järjestelmän ja muutaman proto pitotin ja neulan jälkeen järjestelmä toimii hyvin, mutta mielelläni olisi alkuperäisen painekotelon laittanut mikäli se olisi ollut mahdollista.

post-20-1384803561843_thumb.jpg

post-20-13848035619315_thumb.jpg

Link to comment
Share on other sites

Turbon omassa jakajassa on aika tiukka ennakkokäyrä ja alipainesäätö sitten jeesaa ajettavuutta osakuormalla. Jos sen plokkaa pois pelistä niin värkki on äärettömän laiska menemään minnekään. En minä ole omassa kaivannut sitä sytkän ahtopaineviivastystä vaikka vuosia ajelin kilon ahtopaineilla ja välillä vahingossa ylikin. Toki mun jakaja oli normi 45D turbon alipainesäätimellä johon sitten oli yritys ja erehdys politiikalla valkattu aika passeli ennakkokäyrä. Sisuskalut tais olla jollain Marinan 10 asteen painoilla.

 

Nykypäivänä ehkä tekisin ohjelmoitavalla suorasytkällä koko homman.

 

Painekotelosta riivin ensimmäisenä koko kuristuksen mäkeen kun se vaikutti niin luonnottomalta. Suurin osa painekotelon sisustaa on umpiputkea jossa on pienet leikkaukset ilmaa varten. No heti kun paineet nousi plussan puolelle niin veto loppui kuin seinää. Ahtopaine about = bensanpaine niin kaasarin toimintaperiaate ei enää futaa -> meno lakkaa. Kiltisti takaisin talliin, kuristus takaisin painekoteloon ja homma kunnossa. Dellortoon tein oman painekotelon ja sen kanssa riitti sitten aivan helve**sti puuhaa. Pitkällisen hieromisen jälkeen paineistettu Dellorto toimi yhtä hyvin kuin HIF, antoi saman verran potkua ja kulutti 3-4 litraa enemmän soppaa satasella.

 

Miragen pakosarja on kauhean näköinen mutta helppo tehdä. Ei se Metron omakaan mikään seksikäs ole...

Link to comment
Share on other sites

Niin luonnollisesti voi ajella pelkällä alipainesäätöiselläkin jakajalla, mutta silloin joutuu kompromissin kohteeksi kaikki muut kuin maksimi ahdon kuorma. Näin itsellänikin vielä tossa omassa HIF+Turbo maasturissa, perus kärjellinen jakaja jonka perusennakko on säädetty ahtojen mukaan. Pienellä ahdoilla ei isompi ongelma, mutta kun lähestytään sitä baria niin jo tasakaasun veto huononee roimasti kun ennakoita puuttuu helposti +15astetta.

 

Ahtopaine about = bensanpaine niin kaasarin toimintaperiaate ei enää futaa -> meno lakkaa.

 

Tarkoitat varmaan ahtopaine = kohokammion ilmanpaine, bensanpaine luonnollisesti pitää aina olla ahtopaine+0,3bar vähintään. Muuttuvakurkkuinen kaasutin kun ymmärtää vain luonnollisesti ilmamäärän päälle, ei massan. Tämä ajaa karkeasti siihen että ilman ahtopainetta 3000rpm kaasu pohjassa ja 1bar ahtopaineella kaasu pojassa 3000rpm tulee täsmälleen sama määrä bensaa kaasarista ulos, vaikka ilmamassa onkin tuplaten joka tarvitsisi tuplamäärän polttoainetta. Kohokammion ilmanpainetta kun kasvatetaan sopivassa suhteessa kurkun paineeseen nähden, niin se puskee enempi bensaa suutinputkesta ulos. Hankalinta itse tuon järjestelmän tekemisessä on löytää sopiva kuristus/pitot ja neulayhdistelmä, kun kumpikin vaikuttaa niin paljon. Mulla on nyt vielä ehkä hieman vajavaisesti toimiva kun se on semmoiseksi jäänyt kun riittävän hyvin kuitenkin toimii. Tän hetkinen Pitot putki ei nosta riittävästi painesuhdetta, jota on kompensoitu kärjestä todella ohkaisella ja lyhyellä neulalla. Jäi kehitystyö kesken kolmisen vuotta sitten kun neula aihiot loppuivat kesken :D Nyt sitten on ruisku-suorasytkäkone tallissa menossa HIF+Jakajan tilalle, on se vaan niin helvetisti helpompi niin jos haluaa oikeasti saada vehkeet toimimaan joka alueella.

 

Jos pakosarjaa lähtee itse tekemään, niin vähintään tuon ahtimen laipan laittaa eri tavalla kuin Miragen sarjassa. Tämä munkin tekele ei ole mikään erinomainen, mutta sanotaanko että välttävä kun ei haeta mitään viimeisiä tehoja. Tommoista suoraan Miragen tapaista en laittaisi ees peltoautoon. Kuvassa myös semmoinen 80hp ahdin, vähän niinkuin turbon näköinen avaimenperä. KKK KP35

post-20-13848035620281_thumb.jpg

Link to comment
Share on other sites

Vemssin boksi, ja ajetaan yhtä suutinta (tai itseasiassa kahta) vain mikä on suoraan läppärungon jälkeen. Ei ole tosiaan Minin kone, mutta "täysin vastaavaa" tekniikkaa omaava Opelin OHV siamilaisella kannella.

 

Suoraa ruiskutusta kannen kanaviin en suosittele Siamilaiseen kanteen, vaikka kyllä sekin onnistuu. Vaatii vain sequentaalisen ruiskutuksen ja tarkkaan määritellyt aikaikkunat koska polttoainetta ruiskutetaan. Mitä rajumpi nokka, sitä pienempi ikkuna on polttoaineen syöttöä varten (vaatii siis todella isot suuttimet, ja se sitten taas syö tyhjäkäynnin seostarkkuutta). Paljon helpommalla pääsee kun laittaa "pitkän" imusarjan ja ruiskutuksen mahdollisimman kauas venttiileistä. Ruiskutuskertoja/kierros kun pistää monta niin saadaan lähes tasalaatuinen ilma/polttoaineseos kuten kaasuttimilla, mikä on vaatimus että siamilainen kansi toimii hyvin. Mulla on kaikki edellytyksen sequentaaliruiskutukseen tehty, joten voi olla että joskus kokeilen piruuttani tehdä kokonaan uuden imusarjan ja laittaa pari isoa suutinta ruokkimaan suoraan kantta.

Link to comment
Share on other sites

Vemssin boksi, ja ajetaan yhtä suutinta (tai itseasiassa kahta) vain mikä on suoraan läppärungon jälkeen. Ei ole tosiaan Minin kone, mutta "täysin vastaavaa" tekniikkaa omaava Opelin OHV siamilaisella kannella.

 

Suoraa ruiskutusta kannen kanaviin en suosittele Siamilaiseen kanteen, vaikka kyllä sekin onnistuu. Vaatii vain sequentaalisen ruiskutuksen ja tarkkaan määritellyt aikaikkunat koska polttoainetta ruiskutetaan. Mitä rajumpi nokka, sitä pienempi ikkuna on polttoaineen syöttöä varten (vaatii siis todella isot suuttimet, ja se sitten taas syö tyhjäkäynnin seostarkkuutta). Paljon helpommalla pääsee kun laittaa "pitkän" imusarjan ja ruiskutuksen mahdollisimman kauas venttiileistä. Ruiskutuskertoja/kierros kun pistää monta niin saadaan lähes tasalaatuinen ilma/polttoaineseos kuten kaasuttimilla, mikä on vaatimus että siamilainen kansi toimii hyvin. Mulla on kaikki edellytyksen sequentaaliruiskutukseen tehty, joten voi olla että joskus kokeilen piruuttani tehdä kokonaan uuden imusarjan ja laittaa pari isoa suutinta ruokkimaan suoraan kantta.

 

 

Kiitoksia vastauksesta!

 

Pistin viestiä jossa kyselen lisää ruiskusysteemin anatomiasta :)

 

Anteeksi OT !

Link to comment
Share on other sites

  • 2 viikkoa myöhemmin...
Järkyttävän näköinen toi Miragen turbopakosarja, kait huonommankin voisi tehdä mutta ei tuu ihan heti mieleen että miten... Tosiaan vakio Mini/Metro turbo on täysin järjetön, yhtään mihinkään muuhun kuin museoautoon. Ahtimen valinta alkaa sillä että miettii mitä tehoja aiotaan hakea, 80hp tehotavoitteisiin on tyhmää laittaa 160hp kykenevä ahdin.

 

Mitä järkee tyytyä 80:een heppaan, kun esim. Metro turbon koneesta löytyy ilman ahtojakin jo 76hp?

Link to comment
Share on other sites

Mitä järkeä tyytyä 160heppaan kun yli 1000hp kykeneviä ahtimiakin löytyy? Pienellä ahtimella saa tyhjäkäynniltä asti maksimiväännön, isolla isoilla kierroksilla. Valitettavasti kumpaakin ei voi saada, vaan moottoreiden rakentelu ahtimineen on aina kompromissien tekemistä. Esim tollaisella 80hp rakennetulla koneella orkkis turbo koneen ahdin rupee vasta pyörimään kun pienempitehoinen on jo seuraavissa liikennevaloissa.

Link to comment
Share on other sites

Mitä järkeä tyytyä 160heppaan kun yli 1000hp kykeneviä ahtimiakin löytyy? Pienellä ahtimella saa tyhjäkäynniltä asti maksimiväännön, isolla isoilla kierroksilla. Valitettavasti kumpaakin ei voi saada, vaan moottoreiden rakentelu ahtimineen on aina kompromissien tekemistä. Esim tollaisella 80hp rakennetulla koneella orkkis turbo koneen ahdin rupee vasta pyörimään kun pienempitehoinen on jo seuraavissa liikennevaloissa.

Se on vähän makuasia, ite vaan tykkään, kun kone potkasee kunnolla vasta 2000rpm:n jälkeen.Omasta koneesta maksimivääntö (205) löytyy "jo" 3500:ssa, joka ei minun mielestä vielä ole paljon.Tien päällä mennään juuri niillä kierroksilla, että kone vastaa kaasuun heti.

Link to comment
Share on other sites

Pakosarjana orkkis Turbon pakosarja on hyvä ja huoleton. Kuten sanottua, harvemmin kuvista pystyy sanomaan että joku osa on täysin susi, mutta tuon Miragen pakosarjan kuvasta sen pystyy sanomaan. En ole tarkkaan Turbon orkkis pakosarjaa hiplannut ja aikaa on mennyt paljon viime näkemisestä, mutta kuvien ja muistikuvie mukaan sanoisin että virtaa hyvin reilusti yli 100hp tavoitteisiin. Liian isot kanavat ovat turbon heräämisen surma, pientä sen olla pitää.

 

3500rpm maksimivääntö, se on aika reilun ylävireinen turbokone jo nykypäivän standardien mukaan. Mikäs siinä jos tykkää siitä ettei voimaa ole alhaalla, itse pidän sitä parhaimpana jos vääntökäyrä on tasainen tyhjäkäynnistä rajoittajalle. Nopein ja mukavin ajaa. Toki eihän se koskaan tuollainen käytännössä ole, mutta ne on just niitä kompromisseja.

Link to comment
Share on other sites

Luo uusi käyttäjätili tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!

Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?

Kirjaudu sisään
×
×
  • Luo uusi...