Minimaalinen

Onko tossa elektroniikassa se kaistanpäästösuodin ja se viritellään kohdalleen skoopin avulla? Miten sen virittäminen tapahtuu? Onko sulla kuvaa siitä kytkennästä? Tossa sun lainauksessa oli sotkettu kierrokset mukaan. Eli onko niin että nakutusta ei tarvitse tunnistaa kuin tietyllä kierrosalueella? Signaalista etsitään vaan tarpeeksi korkeita arvoja halutulla taajuusalueella (= rpm alue), eikä lohkon ominaistaajuudella ole mitään tekemistä tämän kanssa. Kokeilen varmaan itsekin laittaa anturin kunhan kaikki muut hommat on siinä vaiheessa. Sen vuoksi niin paljon kysymyksiä. Onko muuten nakutusanturista vapaasti hengittävässä koneessa hyötyä? Eikös jotkut moottorinohjaukset hae tolla optimiennakon, vähän niin kuin lambdalla korjataan seoksia, vai onko se vaan sitä varten että jos nakuttaa niin myöhäistetään sytytystä?

Onko sulla jonkunlaisia mahdollisuuksia säätää tota systeemiä, vai oletko valinnut jo tietynlaisen anturin? Katselin jonkun Boschin anturin datalehteä ja ainakin siinä taajuusvaste oli tasainen. Siitä pitäisi ilmeisesti suodattaa kaistanpäästösuotimella pois muut kuin nakutuksen taajuus. Kun puhutaan nakutustaajuudesta niin onko se sama kuin lohkon ominaistaajuus? Lohkon ominaistaajuushan olisi mitattavissa. Muutenhan nakutus tulee kerran kierroksella jos yksi sylinteri nakuttaa. Eli taajuus on sama kuin kierrosluku ja niin edelleen, mutta tuskin sillä tätä tarkoitetaan?

Ihan niin kuin kiihtyvyysanturitkin. Vemsissä on ilmeisesti jonkinlainen aseteltava kaistanpäästösuodin ja "knock window" nakutuksentunnistinta varten. Kaistanpäästö on selvää, mutta mitähän toi "knock window" meinaa?

Oletteko saaneet noita nakutusantureita tunnistamaan nakutuksen luotettavasti? Periaatteltaanhan toi on ihan tavallinen kiihtyvyysanturi josta sitten nakutus tunnistetaan. Onko mitään tietoa mikä tulkitaan nakutukseksi ja mikä ei?

Yleisesti vikana voi olla myös koneen lämpötila-anturi. Jos se on rikki kone käy koko ajan "ryyppy" päällä.

Mun mielestä säätö saa olla, mutta sitä ei saa pystyä käyttämään ajon aikana. Tällainenkin löytyi (Soveltamisohjeita liikenneministeriön päätökseen auton rakenteen muut-tamisesta (779/1998)): "Automalliin tarkoitettu tehdasvalmisteinen jarruvoiman jakosuhteen säädin (ns. pedal-box) saadaan hyväksyä muutoskatsastuksessa. Ko. säätimellä varustetun auton rekisteritietoihin tulee merkitä rajoitus tavanomaisesta poikkeavan jarruvoiman jakosuhteen käytöstä ainoastaan nopeuskilpailuissa."

Itse vedin pohjalle Tikkurilan GPL-S epoksiprimerin ja päälle Temadur SC50 polyuretaanimaalin. Suosittelivat Tikkurilalla tuota GPL-S - SC kombinaatiota. SC50 kiiltää tosin omaan makuun hieman liikaa.

Kokeile ilman venakopan korkkia. Jos vieläkin pullahtaa ulos, niin en usko että se paineesta pullahtaa. Kyllä se varmaan aika reilusti puhaltaa sieltä huohottimesta, jos se ei ole tukossa ja kampikammion paine pullauttaa stefan ulos.

Oli ihan pakko katsoa ne laakerit ja niinhän se oli, että ne menee molemmin päin.

Laittaisitko minullekin jotain arviota kopan puhalluksesta, jos et viitsi tähän threadiin laittaa.

Kukaan ei ainakaan vielä tyrmännyt, mutta onko asiasta tietäviä ollut paikalla. Vahvistaako joku muisteloita?

Kasasin perän ja laitoin sen kiinni laatikkoon. Huomasin vasta sen jälkeen, että korjaamokäsikirjassa puhutaan jostain THRUST tekstistä. Olen melkoisen varma että noissa laakereissa ei ollut mitään tekstiä ja ne näytti ihan normaaleilta. En viitsisi purkaa laatikkoa vaan katsomisen vuoksi. Tukeeko kenenkään muistikuva havaintojani? Onko niillä mitään väliä kummin päin laittaa? Laakerit on uudet, Minitronista noin 1v sitten ostetut.

Vasten parempaa tietoa väittäisin, että siitä on jo otettu se hammas pois eli 36-1. Täytyy myöntää että olen itsekin ajatellut VEMS:iä. Jos ei ajatella vaan minin sytkää niin mitä siinä on niin paljon parempaa että sen voisi itselleen perustella? En ole vielä tehnyt mitään perusteellista vertailua, mutta aikas samanlaisiltahan noi vaikuttaa.

Taitaa saada, mutta ediksessä on hyvänä puolena se "kotiinnilkutustoiminto". Eli antaa sytytyksen kiinteällä 10° ennakolla jos ei jostain syystä saa MS:ltä ennakkotietoa. En tiedä miten toimintavarmoja noi MS:t on, mutta pistäisin rahani likoon sen puolesta että EDIS voittaa toimintavarmuudessa. Tuotannossa ollut ja ilmeisesti aika varmatoiminenkin laite vs. harrastelijavoimin rakennettu laite ::)

Juuri näin mullakin on. Muistaakseni sain noi "ylimääräiset" osat pois rautalankakoukulla.

Olethan ottanut sen seegerinrenkaan pois sylinteristä? Pura osia männän varren ympäriltä niin kauan kun se tulee vastaan. Se on muistaakseni jonkun stefan tai muoviholkin alla. Varaosakirja tai räjäytyskuva auttaisi. http://www.somerford-mini.co.uk/pdfs/Ca ... o-1988.pdf osa 68

Aijjaaaahas. Mulla meni hiukan ohi aluksi että mitä tässä sorvataan. Teitkin ilmaisesti saman tempun jonka olisi voinut tehdä jyrsimellä. eli tasaisesti vain puntti pois. Mä ajattelin että laittais kaksi alapäätä tangon ympärille, tanko sorviin ja yrittäis sorvata sillai puntin pois, mutta se ei taida onnistua. Silloin tulee se potero vastaan ennen kuin puntti loppuu.

Noi toi kuvahan on ihan loistava! Yläsilmän uskaltaa siis hioa melko ohueksi ja samaten alasilmän. Alasilmä näyttäisi olevan karkeasti saman paksuinen kuin sen ohuin kohta "työstämättömässä" kangessa. Minkälaisen työkalun, minorv8, teit että sait punttia sorvattua. Eikös tossa tule se ruuvin kannan alla oleva osa vastaan jos niitä yrittää sorvata? Mites toi yläsilmä? Meneekö se ihan vapaalla kädellä vai kannattaako siihen rakennella jotain jigiä? Mulla tosiaan taitaa sitten olla uudempi versio vaiveistä kun alapuntti on ainakin isompi kuin vizardin kirjassa ja näyttäis siinä yläpuntissakin jotain ylimääräistä olevan.

Kevensitkö veivit itse? Mulla on yhdet innocentin kiertokanget, jotka pitäisi keventää. En vaan ole varma paljonko niistä uskaltaa ottaa ja mistä. Ne painaa nyt sellaiset 720g. Aika pajon kun vizardi sanoo noin 680g noille kangille (mistä lie johtuu :-?). Eli ~17cm^3 rautaa pois :o

Oliskohan ollut noin 3 miniworldia sitten kun ko. lehdessä oli juttu minitasticin jousista. Siitä ainakin jäi käsitys että ne sopisi tieliikennekäyttöön. Ongelmiahan tulee ainakin silloin jos laskee autoa tolkuttomasta ja ulosjoustossa jousi ei pysy enää jännityksessä. Mitenkäs kumijousilla käy HiLojen kanssa täydellä ulosjoustolla jos autoa on laskettu? Ei ne ainakaan sieltä tipu, mutta lähteekö olkanivel paikoiltaan?

Onko kukaan kokeillut kierrejousia kumien tilalle? Hintaa tulee suunnilleen saman verran (esim. minitastic ~250£) säädettävälle sarjalle kuin HiLo:t + kumit eteen ja taakse. Noi ei ainakaan lässähtäisi ja kovettuisi samaan tapaan kuin kumijouset.

Automaaleihin saa lisättyä joustoainetta jota käytetään muoviosien maalauksessa. Jotkut lorauttaa sitä sekaan ihan tavallisen auton maalauksessakin. Väittävät ettei naarmuunnu niin helposti, mutta en osaa sanoa onko siinä mitään perää.

Katsoisin vielä sen sytkän. Eli sytytysmerkki kohdalleen, varmista että 1. sylinterissä on työtahti ja katso että pyörijä osoittaa 1. sylinterille menevää johtoa.

Osaako joku kuvailla Old English Whiten (WT3) ja Snowberry Whiten (WT4) eroa?

Meinaatko että ne on valmistustoleranssien puitteissa eri kokoisia vai että ne on ihan oikeasti tehty erikokoisiksi?