MikaJ

No tuohan on todella hyvä korvaus. Enpä itse lähtisi kinaamaan enempää, koska rehellisesti nyt auton kunto/yleisilme on mitä on vaikka se yksilöllinen onkin. Yksilöllisyys kun ei ole korvasuperuste, vaan yleinen jälleenmyyntihinta. Onhan se tietenkin selvää että 6ke+auto korvauksella ei tuota korjauteta missään taikka teetetä uudesta kopasta samanlaista, mutta sehän ei vakuutusmiestä kiinnosta eikä ehtojen mukaan kuulukkaan kiinnostaa.

Ilmeisesti sitten se on ollut "export" autoissa tehdasominaisuus, kun Britit väittää että heille on tullut vasta -80 tuo alustanumero kun VIN numero tuli käyttöön. Vinotuki tai konepellin vesikouru on mielestäni parhaimmat paikat, mutta vaatii vähän näpräämistä että saa hyvin tuettua meistämisen ajaksi. Pohjaan on helppo lyödä kun pistää tunkin paksumman peltilevyn kanssa alle.

Tuohan on käytännössä ollut kaikissa 80-90luvun autoissa 10vuoden vaihtovälillä, koska silloin ei vielä ollut tarpeeksi dataa komponenttien kestävyydestä. Kait Roveriltakin on virallinen tiedoite tullut jossain kohtaa että ne kestävät "ikuisesti", eikä vanhat vaihtosuositukset pidä paikkaansa. Näin siis esim VAG autoissa, mullakin B-pilarissa on tarra missä 10vuoden vaihtovälistä muistutetaan, mutta ei se pidä enää paikkaansa. Kyllä minäkin sovelletusti tuota listaa seuraan "huolloissa". Kohdan kuusikin joka vuosi katson, on ruostetta!

Käsittääkseni yhdessäkään Minissä ei ole tehtaan jäljiltä runkonumeroa ennen vuotta -80. Jos auto ei ole alunperin virallisen maahatuojan Suomeen tuoma, niin sitten voi olla numero "missä vaan". Hanttarin takajalkatilasta löytyi yhdestä Norjan tuonnista. Saksassa sitten taas oli kelvannut etupenkkien alla olevaan poikkitukeen hitsattu numerolappu, mutta se nyt ei Suomessa kelpaa ja uuden lyömiseksi meni. Kaikissa maissa ole ole ollut yhtä tarkkaa kuin Suomessa aikanaan tuo vaatimus ja se alumiinilätkä on riittänyt. Se hanttarin etujalkatila on kyllä ilmeisesti yleinen paikka ollut niissä maissa mihin se on vaadittu.

Näyttäis tosiaan ilkeesti että on laitettu noi pielaveteläiset helmankorjauspellit, mikä jättää kaiken kosteuden muhimaan.

Ammattimaalari maalaa välttävän pinnan ruiskulla kuin ruiskulla, mutta amatöörin on huomattavan paljon helpompi saada hyvää jälkeä kunnon ruiskulla. Eli hyvä ruisku on kyllä erinomainen sijoitus. Miinuksena sitten autotallimaalajalle on ilmantarve, esim oma Satajet HVLP:ltä ei millään "valovirtakompuralla" käytetä.

Onhan Mineissä ihan vakionakin paisuntasäiliötä, olikos ollut vuodesta -91 eteenpäin. Tässä kohtaa tulee korkkiin yksi merkittävä ero, se tiivistää myös ulkokauluksesta. Minin jäähdyttäjässä kun tuo paisuntatila on vähän liian pieni, niin sillä paikattiin tämä puute. Tämän mallin paisuntasäiliö on paineeton, paineen säädön hoitaa edelleen jäähdyttäjän korkki. MPi sitten tietenkin on oma lukunsa, kun siinä on ihan moderni jäähdytysratkaisu. Mitä korkeampi paine, sitä korkeampi kiehumispiste. Lisäksi estää kavitointia tehokkaasti. Tämän takia nykyisin käytetään korkeita paineita, ei kavitointi tuhoa moottoria ja voidaan ajaa korkeammilla jäähdytysnesteen lämmöillä. Nykypäivän moottorit kun käyvät reilusti päälle sata asteisina normaali ajossa.

Niin, väri ei nykyisin enää kerro mitään kun niitä on ristiin niin monta eri tyyppiä. Suosittelen aina varmistumaan minkä standardin jäähdytinnestettä on järjestelmässä ja käyttämään vain sitä samaa. Mikäli haluaa vaihtaa jäähdytinnestetyyppiä niin kunnollinen huuhtelu puhtaalla vedellä, semmoisen vähintään viis kertaa ennen uutta nestettä. Työn puolesta ihan riittävästi ongelmia eri tyyppisten jäähdytinnesteiden kanssa, vähintään kerta viikossa joku moottori on ruosteessa, tukossa tai kavitoimalla tuhoutunut kun on vähän sekoiteltu yhteensopimattomia nesteitä.

Alkuperäisiä antureita pystyy käyttämään Megalla. Liitintä vartenkaan ei tartte välttämättä hajoittaa vanhaa boksia, vaan uusiakin saa ihan kaupasta. Mm. Vems käyttää tota liitintä, ja sitä saa edullisesti yksittäiskappaleita heidän nettikaupasta. Muttta melkein halvemmalla löytää käytetyn boksin, ja siinä on vielä värikoodatut liittimet sitten. Boksit kun on tupannut hukkaamaan ajonesto/hälytin boksin rinnaltaan, niin silloin jälleenmyyntiarvo lähentelee nollaa. Ajoneston takia pelkkää moottorin boksia ei voi vaihtaa yksinään, vaan pitää aina vaihtaa samalla hälyn boksi (tai lähettää ecu jonnekkin jossa poistetaan ajonesto). Päästöjutuista on vähän hankala sanoa, kun en tiedä onko Suomessa yhtään virinokalla olevaa SPi/MPi autoa? Kait nyt kuitenkin, mutta ei ole kuulunut kokemuksia. Hieman huonompi juttu meinaan on se, että Englannissa saa olla isommat päästöt kuin Suomessa... Että jos menee jollain nokalla nippanappa Englannin katsastuksesta läpi, niin Suomessa ei ole toivoakaan. Noh, muistaakseni mulla alkaa katsastuskausi ens kuussa, jolloin asiasta on vähän enemmän omakohtaista kokemusta ton SW5 nokan osalta.

MPi:hin ei taida olla mitään valmista plug'n'play ecua, eikä välipalikoitakaan. Esim Special Componentsin myymä Typhoon sarjalla muutetaan moottori ykspisteruiskuksi, koska se on toimivampi siiamilaisen kannen kanssa. Tosin itse en oikeen tykkää tuosta sarjasta koska se ei ole MAP:n mukaan säätyvä, ei tyhjäkäyntisäätöä ja sisä-äänet kasvavat rajusti kun imutorvi on suoraan päin tulipeltiä. Megapuolella on käsittääkseni ihan toimiva koodinpätkä MPi ympäristöön. Itsellä UMS (Megasquirt pohjainen kustomoitu laite), mutta sitä saa vain SPi:hin. Hieno paketti kylläkin, asennetaan alkuperäisen ruiskuboksin sisälle ja toimii suoraan vakiopaketissa.

Kansi, Lohko, Ensiövedon kaaveli, Vauhtipyörä, Hihnapyörät, Termostaattikoppa, Vesipumppu. Siinä jotain mitä tulee mieleen heti joissa on eroa jos verrataan "kaasarikoneisiin". Sisuskalut sitten on ihan vaihtokelpoisia vanhojenkin moottoreiden kanssa, mutta kampura+kanget nyt on jo parasta mitä tommoiseen moottoriin kannattaa laittaa. Säädettävän ruiskuboksin joudut vaihtaan jos meinaat yhtään olla fiksu, seokset menee ihan persiilleen jos nokka-akselin vaihtaa vähäänkään johonkin muuhun. Omaan SPi:hin joutui tekemään aika rajuja muutoksia polttoainekarttoihin, vaikka miedolla viripaketilla on vain varustettu. Sinänsä MPI muut ruiskukamat kyllä riittää siihen viritykseen mitä päästötestien rajoissa pystyy tekemään. Ihan kivasti tuli lisää voimaa (vaikka ihan mopo vieläkin on) tälläisella paketilla: SW5 nokka + 1,5vivut LCB pakosarja 10,5:1 puristukset (eli aika vakiot, mulla vaan oli matalapuristeinen SPi alunperin) +20 ylikoko Ihan pieni kanavien siistiminen ja palotilan muokkaus Paremmin virtaava imusarja Ohjelmoitava ruisku Yläkierroksilla tuntuu nyt hyytyvän vähän liikaakin, epäilen että alkuperäinen (tarvike) pakoputki ei virtaa tarpeeksi kamaa läpi. Ehkä tässä kun pääsee taas maailmalta kotiin niin tulee tehtyä vastapainemittaus niin näkee onko sitä syytä ruveta vaihtaan johonkin äänekkäämpään, mitä en haluaisi kuin pakosta. MPi:n kannesta ilmeisesti voisi olla ihan järkevää jopa hieman isontaa kanavan alkua, se on aika pirun pieni. SPi:ssä oli ihan riittävän iso, jos realistisesti oletetaan että 80hp alkaa oleen maksimia mitä on mahdollista saada ulos ja päästä vielä päästötestistä läpi. Imusarja MPi:ssä taitaa olla sen verran hyvä ettei siihen hirveästi tarvitse koskea. Perävälityksenä itse tykkään 3.1:stä. Aika hyvä kompromissi suorituskyvyn ja matka-ajokierrosten kanssa. Mutta jos radalla tykkää suhata niin sitten se on liian pitkä välitys. Spareksesta tulee pikatilaus kotiovelle 1-2päivässä, eikä maksa paljoakaan enempää kuin normitilaus mikä kestää sen vajaan viikon. Parhaimmillaan tullut 20tunnissa paketti kotiovelle. Joten ei se paljoa projektia viivästytä jos jotain unohtuu tilata.

Aika sama, sinne sisäkennolle ei ihmeitä lämpöjä häviä jos ei sitä puhallinta herätetä päälle samalla. Mutta jos sisäpuhaltimenkin käynnistät samalla, niin sitten tietenkin sisäkennolle ensin virtaus. Ainut käytännön hyöytyhän tuosta esilämmityksestä on pieni polttoaineenkulutuksen lasku kylmälle koneelle, ja isoimpana matkustusmukavuuden nousu. Moottorin kulumisen kannalta ei esilämmityksellä ole mitään merkitystä, se on niitä 50luvun juttuja jolloin sillä oli jotain merkitystä. Tai jos käyttää jotain 20w öljyjä niin sitten silläkin on merkitystä, mutta tuskimpa kukaan nykyaikana moista talviautossa käyttää.

Valmistusmaa on merkityksetön kun puhutaan laatukamasta, valmistuttaja määrää laadun, ei valmistava tehdas. Noita kiinalaisia lämppäreitä on hajonnut paljon, joten suosittelen asunnuspaikaksi sellaista missä se on ainakin helppo vaihtaa uuteen. Ebay on niitä pullollaan, ja haukkuu paikkansa jos on valmis vaihtamaan välillä uuteen. 2kw sähköpumpumpullinen vastus kun lämmittääkin jotain muuta kuin sähköyhtiön osaketta, verrattuna johonkin turhakkeeseen verrattavaa öljypohjan lämmitintä. Jos se tt-thermo on speksattu riittävän hyväksi, niin kyllähän se sitten toimii. Ongelmaksi vaan usein muodostuu hinta joka on jo tunnettujen merkkien tasolla.

Siinähän olet hienosti kuvannut vasemman puolen sisälokasuojan, eli kyllä se siellä on :D Ovenkarmin väliin nyt on vähän turha hitsata tukea jos keulan peltejä vaihtaa, niillä kun ei ole mitään merkitystä sen alueen jäykkyyteen. Sitten jos vaihdetaan isompaa aluetta pohjaa ja helmaa niin asia on toinen.

Joo, ne alipaineletkut sekä fuel trap voi hyvinkin vuotaa, toki jos joku vuoto on siellä päin niin se näkyy sitten heti seoksissakin ja päästötestissä. Roverin MEMS ruisku on todellä hyvää tekoa, joka myös aiheuttaa usein ongelmia sitten vanhemmiten. Se toimii todella hyvin vaikka puolet anturitiedoista uupuu tai tulee virheellistä tietoa. Vikavaloa kun ei ole, niin siinä kohtaa kun tulee selkeää oiretta saattaa olla monikin osa rikki. Suomessa ei hirveästi ole testereitä millä tuohon MEMS:iin pääsee kiinni, joka aiheuttaa oman päänvaivansa. Brittien Ebaysta ostin omani, Sykes Pickavant on mm yksi merkki millä on oikeat palikat niin SPi kuin MPi Mineihin. Ei tämänkään nyt pitäisi tehdä mitään kylmäkäynnillä kierroksien humppaamista, mutta laitetaan kuitenkin yksi jippo mitä ei ole vaikea kokeilla. Se Fuel trap ei oikeen 100% varmuudella toimi minkä kautta alipaineletku menee ECU:uun, on mahdollista että polttoainetta pääsee ECU:n paineanturille. Tehtaan ohje tämmöistä ongelmaa varten on että ECU otetaan irti ja laitetaan lämpöpatterin viereen 24h ajaksi. Oireet tuon ongelman kanssa on lähinnä kaasunvasteessa, epäröintiä kun painaa tallan pohjaan. Testerillä pitäisi nähdä helposti että paineanturi ei reagoi riittävän nopeasti imusarjan paineenmuutoksiin.

Imuvuoto, väärinsäädetty kaasuvivusto tai yksi pääte palanut ohjainlaitteesta mikä ohjaa tyhjäkäyntimoottoria (tosin tuo palanut pääteaste yleensä oireilee siten että kierrokset jumittaa liian ylös). Taikka jos joku on käynyt koskemassa tyhjäkäyntimoottorin säätöä niin se sekoittaa myös järjestelmän, siihen ei saa koskea ellei ole olemassa testeriä millä sitten nollataan se säätö oikeaksi. Kaasuvaijerin pituus pitää säätää niin että tuo keskellä oleva rauta on haaurkan keskellä: Tohon ylempään vivuston säätöruuviin sitten ei saa koskea, se on tosiaan esisäädetty ja asetus talletettu ECU:lle.

Ei sen ilmaistoinnin teho merkittävästi laske iän myötä, ellei siellä ole jotain selkeää vikaa. Tekee/teettää painetestin niin siitä näkee sitten onko esim tuo kuristin hajonnut, mikä on tyypillinen ilmeisesti tyypillinen vikakohta näissä. Niin, ja jos mennään tuohon Tukesin määräämään lupaan/koulutukseen asentajille, niin se nyt on ihan turha kuriositeetti. Sen pääsee läpi jokainen joka hengittää. Tämän näkee melkein 90% asentajista jotka noita "huoltoja" tekee, ei ole edes käsitystä miten se järjestelmä toimii. Tämän takia on suositeltavaa ilmastointiongelmien kanssa kääntyä niihin erikoistuneiden yritysten puoleen, enkä nyt puhu niistä ketkä täyttävät ilmastointeja parkkipaikoilla... Tai sitten perehtyy järjestelmän toimintaan itse, ja ostaa mittarit jotka ei montaa kymppiä maksa.

Bemareissa vissiin aika tavalla vanhemmiten paisuntaventtiilivikoja, se on aika todennäköinen paikka. Toki varmistus että flekti pyörii kunnolla kun ilmastointi on päällä, mutta isommassa vauhdissa pitäisi kylmää tulla ilman toimivaa flektiäkin.

Valitettavasti mittoja on mahdoton antaa, koska jouset littaantuu ja kuoleentuu yksilöllisesti. Vielä kun lisätään soppaan se että tossa samalla ehdottomasti pitäisi vaihtaa kuulatapit+tappien pesät (ellei niitä ole ihan just vaihdettu), niin ei orginaalien trumpettien mittaamisellakaan pitkälle pääse. Muistaakseni jousituksen välityssuhde on edessä 1:3 ja takana 1:5. Eli edessä 1mm pois trumpetin pituudesta tekee 3mm auton korkeuteen, ja takana 5mm.

Vanha Suomalainen sanonta, älä luota Brittien kirjoituksiin ja sanomisiin. Spares sanoo BK450 puristustilavuudeksi 4,0cc ja AF470:sen 2,8cc. Käytetystä BK450:stä mitattuna puristustilavuus on siinä 3,8cc luokkaa. Kun lähtöpaksuus ja materiaali BK450:ssä ja AF470 on samat, kuten myös liekkirenkaan koko parin kympin sisällä, en vaan käsitä miten AF470:Sen puristustilavuus voisi olla 2,8cc. Kummallakin siis puristustilavuus on noin 3,8cc, eikä sitä mitä Spares väittää.

Kyllä se alipainevaihtajalla pitäisi viimeistään lähteä, tai sitten tippakannulla/tms puskee ilmaruuvista ainetta pääsylinteriin päin. Kait ihan varmasti pääsylinteri palautuu alkuun asti, ettei vivusto jotenkin kanita ja pääsylkky jää vähän päälle?

Ilmaa pääsylinteri täynnä niin ei välttämättä lähde ihan noin ilmaantumaan. Ota pääsylinteristä lähtevä putken mutteri pari kierrosta löysälle ja pumppaa sen verran että nestettä alkaa tulemaan siitä välistä. Sen jälkeen putki tiukkaan ja ilmaruuvi työsylinteristä auki.

Mä veikkaan että sieltä on kuulatapin kuppi kulunut puhki ja jousi lässähtänyt. Noi pehmeemmät uudemmissa käytetyt jouset tosiaan lässähtää aikaa myöden, kun ei niitä kukaan suosituksista huolimatta vaihtele uuteen. Lässähtäneitä etujousia ei tartte vaihtaa jos tykkää jämäkämmästä ja haluaa madaltaa (tai pitää auton matalana kuten se on). Mikäli vaihtaa uudet pehmeet jouset ja madaltaa niin jousitus on niin löysä että pienessäkin töyssyssä vetää pohjaan jousitus. http://blog.minisport.com/wp-content/uploads/FitCones-Before-After-1024x682.jpg Tolta näyttää väsynyt kumipallo irroitettuna, luonnollisesti se on vieläkin littanampi paikallaan ollessa.

Varmaan on haettu enemmänkin sitä että esim käyttöverot juoksisi vaikka poisto olisi tehty, tai joku "merkittävä" summa edes. Olen eri mieltä, keski-ikää tilastoissa nostaa enemmänkin autot mitkä oikeasti on poissa tämän maan päältä. Jos meillä olisi miljoona autoa joidenka keski-ikä on 5vuotta, niin tuhat keski-iältään 50vuotiasta autoa nostaa kokonaiskeski-iäksi 5,04vuoteen. Eli tarvitaan pari desimaaliakin jo että eron huomaa.

Millainen Ruotsin harrasteajoneuvoluokitus sitten on? Suomessahan onnistuu erittäin edullisesti liikennekäytöstäpoisto/käyttööotto, joka katkaisee verot ja vakuutukset. Mielestäni palvelee erinomaisesti harrasteajoneuvoja nykyisin.