Jump to content

1275 koneen virittäminen ynm.


mini -72

Recommended Posts

elikkäs ollaan rakentamassa 1275 konetta miniin 8-). männät on 9.75 +60 ylikoossa,kevyt vauhtipyörä.seuraavien valintaan tarvittais vinkkejä  :) nokaks 286?(onkohan toi hyvä kadulle?), puristukset kympin päälle?,LCBpakosarja(tarvisko olla isoreikä?) kansi avarretaan mut mitkä venttiilit siihen kannattais laittaa :-/? minkä kokoiset menee venttiilin paikkoja muuttamatta :-? ja sit viä mitä suosittelette kaasariks :-[

Link to comment
Share on other sites

286SP on ihan toimiva laaja vääntö-alue, puristukset 10,5:1 tai yli, LCB joko medium tai iso, löytyy nykyään kehittyneempi malli oisko ollu stage2 jonka pitäis olla hiukka parempi 31/35,6 venat ns.S:n venat ja 1,5:1 välitetyt rullavivut ja putkeks RC40 ja jakajaks Aldonin tekele.

Link to comment
Share on other sites

Larin repesti on ihan hyvä, jakajasta sen verran että aldonin keltainen alipainesäätimellä pitäisi peöittää hyvin, etenkin nykybensan hinnalla alipainesäädin jeesaa alakierroksilla (vetää nöyremmin). Jos haluaa racea niin sitten ilman alipainesäätöä.

 

Kaasariksi joko HIF44 tai sitten 45 sivuimu. HIF44 riittää hyvän imusarjan kanssa tolle nokalle ja kannelle ihan kivutta. Realistiset tehot tolla nokalla 1330 koneessa luokkaa 105-110 hp.

Link to comment
Share on other sites

kiitän neuvoista. sitten lisää kysymyksiä. onks kellään käytännön kokemuksia noista pakosarjosta kun on tarjolla millennium LCB ja maniflow LCB. onks noilla muuta eroo kuin hinta? :-? onko kukaan kokeillut minissä kahta moottoripyörän kaasaria? muuten koneen kanssa alkaakin olla jo selvätsävelet. lohko on porauksessa, nokka ja kannen osat tilattu :)

Link to comment
Share on other sites

Mulla oli Minissä aikoinaan 4 Amalia. Pelas ihan kivasti. Briteissä ovat käyttäneet takavuosina muutamassa virisarjassa kahta Amalia. Ei se sun mosas tiedä mistä se gaso tulee, pääasia on että tulee aina sopivassa mittakaavassa. Kysymys kuuluu että miksi sohlata mopon kaasarien kanssa kun löytyy auton kaasareitakin ? Voi mennä aika hakemiseksi ennen kuin kaasarit on tikissä...

Link to comment
Share on other sites

Käsittääkseni noi spareksen myymät LCB:t on Maniflown tekemiä, hinta vaihtelee tyypin ja valmistus materiaalin mukaan: Millenium, Stage 2, ym.ym. kaikki budget tekstillä varustetut LCB:t voi unohtaa jos haluaa hyvän, kuten mika totesi noi Maniflow:n sarjat on laadultaan hyviä.

Link to comment
Share on other sites

sen takia niistä kysyin ku minitronin hinnastossa on noi kaks aikaisemmin mainittua ja erona vain hinta. eikä se aina kallein ole paras. mut jos noista maniflow on todettu paremmaks ni uskotaan ;D kaasari asiassa mennään perinteisin keinoin eteenpäin. heräs vaan se pyöränkaasari ajatus siittä kun niitä on tarjolla aika paljon.

Link to comment
Share on other sites

Teoriassa keskimmäinen runkolaakerin pesä voi muuttaa muotoaan kun siitä silpaistaan siivu materiaalia pois ja pultataan vahvike tilalle. Mun omassa koneessa ei pesää ole hoonattu eikä siinä ole havaittu mitään ongelmia laakerivälyksen suhteen. Hoonaus tehdään siten että jakopinnasta otetaan lastu veks jolloin pesästä tulee muotopuoli. Sen jälkeen laitimmaisista pukeista linjaamalla hoonataan tai porataan pesä takaisin oikeaan mittaan. Mitään exotique laakeriliuskoja ei tarvita.

Link to comment
Share on other sites

ok, näin vähän arvelinkin.

 

Voiko muuten saman tempun tehdä kiertokangen alapäille jos laakeripesät on huonossa kunnossa? Siis kiertokangen jakopinnasta siivu pois ja poraus oikeaan mittaan.

 

Onko kiertokangen yläpäälle tehtävissä mitään jos ne on mennyt huonoksi (liian iso reikä tai ylä ja alapää ei ole linjassa)?

Link to comment
Share on other sites

Asiantunteva koneistamo pystyy korjaamaan kanget, vaikka olisi ongelmia ylä ja alapään reikien kanssa. Yläpää pitää holkittaa, ja alapäästä otetaan kiinnityspinnoista pois minkä jälkeen koneistus. Huolella pitää korjaukset tehdä, jotta kiertokangen pituus pysyy samana, tosin harvemmin isommin vaurioituneita kannattaa edes korjata.

Link to comment
Share on other sites

Minin kiertarit eivät ole mitenkään harvinaisia joten jos yläsilmä on väljä niin en lähtisi niitä holkittamaan. Yhteen moiseen olen törmännyt ja siitä tuli hyvä koekasausveivi. Mulla on tapana mitata mosa ennen kuin sen puran jotta tiedän esim. mikä on puristuskorkeus. Sitten kun hommaan uudet roinat niin tiedän suurin piirtein pitääkö lohkoa koneistaa tasosta. Porauksen jälkeen teen uusilla männillä koekasauksen. Tässä hommassa tuo kulahtanut yläsilmä on hyvä, männän saa veivistä irti jos tulee lisää koneistustarpeita.

 

Uivalla tapilla kokoonpano ja purku on helpompaa, mutta ei niin hyvää ettei huonoakin. Mäntään tarvitaan lukkorenkaat (joilla on ollut tapana lähteä kiitämään surkein seurauksia) ja myöskin jonkinlainen voitelu.

Link to comment
Share on other sites

Itsellä on aikoinaan juurikin lukkorengas (tonnisessa+paljon kierroksia) pettäny. Kone ei ikinä kuullostanu suurta venttiilivälystä pahemmalta , mut lohko oli kyllä entinen kun köyhänä intin jälkeen avasin  :-X .

Englannissa tekevät raasti alkup.kankiin pelkällä tarkalla sovituksella männäntapit uivaksi (kireillä teflon-napeilla ei tarvita lukkorenkaita).

Ja holkittavat sitten vasta jos kiertokanki kuluu ovaaliks  :o .

En ole itse tähän "uivaan" leikkiin ryhtynyt , mut ahtaamisen ilot/surut tulen varmaan vielä ensi kesänä huomaamaan joten helppo männänvaihto voi vielä tulla ajankohtaseks  ;) .

Link to comment
Share on other sites

Luo uusi käyttäjätili tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!

Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?

Kirjaudu sisään
×
×
  • Luo uusi...