Jump to content

1275 koneen puristukset ym.


SiK
 Share

Recommended Posts

Tuli projekti Minin mukana palasina oleva 1275 kone poraamattomalla lohkolla. Lisäksi tuli uudet matalapuristeiset (muistaakseni 8.8:1)männät 0.20 ylikoossa. Kansi taitaa olla aika vakio, ainakin näyttäisi.

 

Kysymys kuuluukin saako noilla männillä jotain järkevää puristussuhdetta kantta laskemalla aikaiseksi? Ilmeisesti kuitenkin vaparin puristussuhde saisi olla ~10:1. Otetaanko noissa yleensä lohkon vai kannen puolelta pois kun muutetaan puristussuhdetta? Tähän on varmasti joku laskukaavakin, mutta ajattelin kysyä, jos joku osaisi heittää lonkalta. Männät on ilmeisesti aikanaan hankittu turbokoneen rakennusta varten.

 

Tarkoitus olisi laittaa 276 tms. nokka koneeseen ja kunnon kaasari, mutta muuten pitää melko vakiona. Vai onkohan nokan vaihto turhaa, jos kansi on vakio?

Link to comment
Share on other sites

Nykymännissä (21250/21251/21253 sarjan hepoliteissä) on sama kuppikoko männissä mutta puristuskorkeus vaihtelee. 21253 männissä on suurin puristuskorkeus eli niillä männän laki tulee lähemmäksi tasoa. Itse olen koneita rakentaessa plaanannut lohkon siten että männät tulee tasoon. Lopullinen puristussuhde on sitten määräytynyt mäntien kupin ja palotilan kon perusteella.

Link to comment
Share on other sites

Tosiaan kyllä siihen lohkoonkin tarvii kajota kun tehdään kunnolla kone. Männät pitäisi sen verran tulla yli lohkosta että kanteen jää matkaa puolisen milliä, eli kansipahvinpaksuus puristettuna - 0,5mm. Itsellä koneen edellisessä elämässä 8edellisen omistajan toimesta tosin) männät tuli parimilliä yli lohkon, ja kannessa tietenkin oli kolo mäntää varten.

 

Toki sitten kannattaa etukäteen laskea puristussuhdetta ettei nouse liian isoksi. Eli lasket kannen palotilan, kannentiivisteen palotilan, männän kupin palotilan ja sylinterin palotilan jos mäntä ei ole ihan tasalla lohkossa (vielä jos halutaan oikein pirun tarkkoja niin lasketaan lieriöalue männän laen ja ensimmäisen männänrenkaan välissä). Toinen minkä lasket niin on sylinterikohtainen iskutilavuus. Puristussuhteen saat kun vähennät iskutilavuus+puristustilavuudesta puristustilavuuden.

Link to comment
Share on other sites

Taisi olla juurikin tuo 21251 noiden mäntien tyyppi.

 

Mikähän tuon palotilan mittaamiseen on paras keino? joskus muistan lukeneeni että sinitarraa painaa kannen tasolle asti palotilaan, pudottaa köntin veteen jossain astiassa missä näkee paljonko veden pinta nousee. Ja sama erikseen männän kupille. Onkohan jotain kätevämpää tapaa?

Link to comment
Share on other sites

Helpoin tapa on pistää lääkeruiskulla esim. tenua/jotain muuta nestettä missä on pieni pintajännitys palotilaan kun tulppa on paikallaan ja katsoa kuinka paljon sitä menee. Yksinkertaista mutta tiomivaa.

Link to comment
Share on other sites

Jos haluaa kannentiivisteongelmia, niin silloin kannattaa tuoda männät lohkon pinnasta ylöspäin.

 

Alkuperäinen kysyjä halusi kai "lievästi" virittää moottoriaan, eikä tehdä mitään kireää kilpakonetta?

Link to comment
Share on other sites

Nykyopeilla valtaosa koneista tehdään siten, että männän ja kannen väliin jää noin 1 mm rako kannen ollessa momentissa. googleta termillä "squish" tai "squish band" niin saat riittävästi osumia. Valtaosassa mosia joissa on massatiiviste riittää kun männät ovat tasossa. Tiivisteen paksuus on luokkaa 1 mm puristettuna.  Jos siitä lähtee enää kikkailemaan pienempiin arvoihin niin tarvii olla aika varma asiastaan.

 

Kansia voi joutua plaanaamaan aika huolella jos männät jää kovin paljon tason alapuolelle. Milli lohkon tasosta pienentää puristustilavuutta enemmän kuin milli kannesta.

 

Timppa (koirankoppi) on ihan oikeassa että kysymys oli kevyestä virittämisestä. Helposti vaan tulee pikku erheitä paketin kanssa jos rutut jää liian matalalle. Kasin puristuksilla ei oikeastaan ole mitään riemua lähteä edes nokkaa vaihtamaan.

Link to comment
Share on other sites

Ei ole itselläni ikinä ollut kansipahviongelmia mäntien ylöstulemisen takia, ei missään moottoreissa. Nykyisissä moderneissa koneissakin usein tulevat männät lohkosta yli vakiona (kummassakin käyttöautossanikin näin, vaikka maamoottoreita nekin ovat).

 

Mielestäni on ihan sama tehdäänkö viimeiseen asti viritettyä konetta, vai pikkuviriä. Miksi ei pikkuvirikonetta voi tehdä kunnolla, saadaan samalla sitten ehkä muutama kaakki ilmaista tehoa? Esim jos tässä tapauksessa lähdettäisiin puristuksia nostamaan kannen julmetulla höyläämisellä, niin tuloksena olisi helposti täysin susi palotila ja sitäkautta huono palaminen/teho/taloudellisuus. No, ehkä olen vain kummallinen ja purin tekemään kaikki hommat kunnolla.

Link to comment
Share on other sites

Juu ei mitään kilpakonetta olla tekemässä, mahdollisimman pienellä budjetilla vähän piristää. Eikö tenu vuoda tihkumalla venttiileistä, jos sitä kanteen laittaa? Ilmeisesti ei ainakaan saisi..

 

Kannentiivisteenä tuli koneen mukana paketissa AF460, näytti lukevan minimanian sivulla, että "3.4cc compressed volume. " Tuo on ilmeisesti suoraan sen tilavuus puristettuna.

Painuukohan tollanen kuparitiiviste kasaan, kun kannen kiristää? Meinasin, että jos 10:1 puristukset vaatii ottamaan lohkosta niin paljon pois, että männät tulee lohkon pinnan yli, niin jääkö kanteen vielä tarpeeksi matkaa. Onkohan tuo 10:1 yleensä järkevä arvo tollaseen lähes vakio koneeseen?

Link to comment
Share on other sites

Jos seetipinnat ovat kunnossa ei vuoda. Samalla tavalla se kuparipahvikin painuu. Mielestäni toi 10:1 on ihan ok puristus, ei ainakan liikaa, joku 10:5:kin vois olla käypänen. Ite pistäisin ehkä mielummin 286MD nokan.

Link to comment
Share on other sites

AF460 tiivisteen palotila pitäis olla 3,8cc, mini spareksen mukaan. Massapahveissa on hiukkapienempi palotila 2,8cc ja ainakin omissa isollaporauksilla olleissa koneissa noi on toiminut hyvin, ei oo palanut kertaakaan (vielä)..

Link to comment
Share on other sites

Itse olisin tyytyväinen, jos olisin edes opeissa jäljessä, mutta kun ei ole oppia ollenkaan..

 

Tuolla ylempänä kerrotulla kaavalla taitaa saada selville iskutilavuuden.. mutta varmaan jakamista tarkoitettiin.

 

Netistä löytyi, että vakio kannen palotilan tilavuus olisi 21,4cc, männän kuppi olisi minisparesin mukaan 8,4cc ja tiiviste 3,4-3,8cc eli keskiarvo 3,6cc. Netistä myös arvio, että männänrenkaiden päälle jäisi 2cc. Kuulostaa kyllä aika paljolta.. Iskutilavuus 020 ylikoossa 322,874cc

 

Noilla laskettuna puristussuhde olisi jos mäntä olisi lohkon pinnan tasolla (322,874+21,4+8,4+3,6+2) / (21,4+8,4+3,6+2) = 10,12

 

Aika sopiva suhde siis, jos vain männän reunan laittaa lohkon tasolle. Täytyy tietysti vielä mitata tilavuudet varmuuden vuoksi.

 

Onko tuosta 286Megadyne nokasta hyviä henkilökohtaisia kokemuksia, kun minisparesin sivulla sanotaan "Hottest road usable cam. Not a good traffic cam."

Onkohan 850 cc koneen venttiilijouset samankokoiset kun 1275 koneen? Olisi tuosta 850cc koneesta löytyneet tuplaventtilinjouset ylimääräisenä. Vai onkohan noista tuplajousista mitään käytännön hyötyä, vai kuulostaako se vaan hienommalta..

Link to comment
Share on other sites

Aivan, siis jaetaan tietenkin tulokset... 2cc on kyllä ihan liian iso männänrenkaan päälle jääväksi palotilaksi, 0,2cc voisi olla oikeampi yleistys. 0,2cc:n kanssa laskettuna tulisi puristuksia 10,6 mikä alkanee olemaan jo aika lähellä järkevää maksimia 276 nokan kanssa (muistaakseni, ei nyt täällä Australiassa ole omia muistiinpanoja mukana). 286 on hyvä nokka kadulle, imho. Alavääntöä on oikeestaan tyhjäkäynnistä alkaen, ei niin murhaavasti tosin kuin 276:lla, mutta toisaalta ylhäältä sitten hengittää paremmin. Tosin vakiokannella saattaa olla parempi pysyä 276:ssa, ei ehkä virtaa tarpeeksi että saataisiin 286:sen hyödyt ulos.

 

Venajouset on samoja, mutta liian jäykistä jousista on vain haittaa. Kuluttaa nokka-akselia+vivustoja turhaan, ja syö tietenkin tehoa marginaalisesti. Vaikka et voisi sanoa että on tuplajouset koneessa, kokeile lausetta "optimoidut venttiilijouset".

Link to comment
Share on other sites

Noniin, kun katsoin uudestaan silmä kädessä, niin olikin tosiaan .2cc, eli 0,2..

 

Niin vähän ajattelinkin jousista, eli alkuperäiset vaan paikalleen. Onko tuo kannen kanavien avartaminen kuinka rakettitiedettä, vai osataanko yleisesti joka koneistuspajassa? Itse ei taida olla mitään asiaa mennä porakoneen ja hiomaterän kanssa kantta pilaamaan.. Tulisikohan toi kanavien muokkaus kalliiksi samalla, kun kuitenkin koneistamolle pitää viedä ainakin porattavaksi, lohkoa höylättäväksi ja ehkäpä venttiilien seetipinnat hiottavaksi. Alkaa nälkä kasvaa syödessä..

Link to comment
Share on other sites

Ittellä ollut 286MD paikallaan parissakin liki 1400cc koneessa ja täytyy sanoa et oon tykänny, siin on todella laaja vääntö alue. Joskus oli myös tollanen 276MD 1100cc koneessa ja tykkäsin kyl siitäkin. Itse pistäisin 286MD:n nokan, mut toisten mieltymyksistä on paha mennä sanomaan, mun mielest se on hyvä katu-nokka. Luulisin et pienellä kanavien "siivoomisella" tulis oikeenkin kiva paketti.

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share

×
×
  • Create New...