Jump to content

minien tehot


masakonda
 Share

Recommended Posts

Mulla oli aikoinaan 1380 koneessa 286 nokka ja itse tehty kansi. Kaasareina tuplat SU HS4:t. Tehoa 111 heppaa. Elettiin vuotta 1993. Mitattu ST Motorsilla. Dynolappukasasta löytyi myös toinen veto ST Motorsilta samalle koneelle v. 1994. En enää muista mitä mä silloin olen muutellut, mutta muistaakseni pelasin neulojen ja pakoputkiston kanssa. Siinä lapussa luki 124 heppaa. Se tuntuu kyllä hieman optimistiselta...

 

Käytännössä yli 130 hepan tehot 1275 lohkosta vaparina ja 5-reikäisellä kannella (oli se sitten 1275 tai 1380 tai 1400) on Esson baari-legendaa.

Link to comment
Share on other sites

100hp todellista on jo aika kivasti 1300cc koneesta ja niinku minori sanoi toi 130hp:n ylittäminen on epätodennäköistä. Se on aikapaljon myös rullista kiinni koviakin heittoja eri rullien välillä on samoissa autoissa ollut.

Link to comment
Share on other sites

Kytölän Antti, joka työkseen viritteli cooper S:iä Voimavaunulla 60 luvulla kilpakäyttöön, sanoi joskus että 1275 S:n koneesta sai 120 todellista heppaa eikä yhtään enempää. Tämä tarkoitti siis normaali kannella ja kaasarikone. Läpihönkivillä ja ruiskuilla saatiin hiukka enemmän.

Ehkä tänäpäivänä voi olla kannen tekemisestä parempaakin tietoa, virtauspenkit ym, mutta eiköhän siinä tule fysiikan laitkin jo vastaan.

Link to comment
Share on other sites

Laurikan Paten läpihönkivä 1430 cc (tai jotain sinne päin) puski 137 heppaa Harisella. Mun ahdettu 1380 puski muistakseni jotain 135 heppaa puolen kilon paineilla, se kanssa Harisella mitattuna.

 

Vikulla Luvialla mun kone antoi 140 heppaa kilon paineilla mutta olis tarvinnut vähän enemmän ruokaa yläpäähän. Oli siinä ja siinä ettei mennyt laihalle.

Link to comment
Share on other sites

Toi alkuperäinen kysymys on aika vaikea vastattava. Jos osia napsii sieltä täältä sen enemmän funtsimatta mosan sielunelämää voi lopputulos olla klassinen "tehot putos 20 %". Ihan hyvä esimerkki joku 300 asteinen nokka ja 8:1 puristussuhde. Kanavat kaivettu niin isoiksi kuin saa vaikka kone ei ikinä kierrä semmoisille kierroksille missä sitä kanavakokoa tarvittais.

 

Ne viilaukset pitäisi aina funtsia pakettina ja maailmalla on paljon hyvin toimivia reseptejä, joista ottaa mallia. Mä oon ollut vähän varovainen, mieluummin jättänyt kannet siihen 85-90 % extremestä ja nokkavaihtoehdoissa yleensä tyytynyt siihen toiseksi kireämpään vaihtoehtoon. Ehkä siksi mun auto ei ole koskaan ollutkaan kaikkein nopein  ;D Mutta ainakin se on toiminut hyvin.

 

Dynoissa on isoja eroja, tais Mini1380 myös huomata ton esim. Turun dynon ja Vikun dynon välillä. Mun mosan osalta ei voi vetää suoraa johtopäätöstä, noiden mittausten välissä muuttui mm. kansi jo koko nokkakoneisto, kun vanhat kulahti totaalisesti. Se mun eka kansi oli ihan oikeasti hyvä, samoin kuin nokka. Etenkin se nokka, joka viimeksi oli kiinni tuntui ihan persikoihin miedommalta. Vikun dyno on ollut aika tyly mutta esim. Minorilla saatiin samat lukemat sekä Vikulla että pari viikkoa myöhemmin ST Motorsilla. Enkä mä muutenkaan pane niin paljoa painoarvoa niihin lukemiin, oleellisempaa on se että rullilla on paljon helpompi säätää kuin tuolla liikenteen seassa.

Link to comment
Share on other sites

Kyllä itsekin käyn rullilla sen takia et saa mosasta täyden potenttiaalin irti, enkä vaan kivojen numeroitten takia. Moni haksahtaa just nois puristusuhde jutuis , pistetään rata-nokka ja pienet puristukset, omas on 296SP nokan kans hiukan reilu 12:1 puristukset.

Link to comment
Share on other sites

Onkos nuo rullilla mitatut tehot miten verrannolliset ns. virallisiin teholukemiin? Vai pitääkö noihin vielä listä jotkut laskennalliset prosentit, jotta saadaan moottorin teho. Renkaista mitattuhan on paljon pienempi. Ja voimansiirron lisäksi, muutkin oheislaitteet kuluttavat tehoa. Lähinnä nuo tuli mieleen, kun mainittiin toisessa aloituksessa tämä. Listalla on moottoreita, joissa muutamia kymmeniä isommat ilmoitetut tehot. Noita ei kai ole rullilla mitattu, joten 170-180hp kone taitaakin olla rullilla mitattuna 140? Vai onkon nuo edes Minin koneista valmistettuja - ainakin muutokset on aika isoja...

Link to comment
Share on other sites

Rullien tehot pitäisi vakioautoista mitattuna olla aika lailla valmistajan ilmoittamien mukaiset. Ainahan autosta autoon voi olla yksilöllisiä eroja. Vetopyöräteho on aina pienempi kuin moottoriteho. Mulla on voimansiirtohäviöt olleet jossan 10-15 kW luokkaa, eli kaukana siitä brittien 30 prosentin hävikistä. Brittilehtien teholukemiin muuten kannattaa suhtautua ihan oikeasti varauksella, mä olen aina halunnut viedä oman auton sinne mitattavaksi jotta siinä olis kerrankin VOIMAA.

 

KAD:n mosat perustuu ihan Minin lohkoon, tehotasosta riippuen joko vakiohiluista kasattuuna alakertaan aina sitten vimpan päälle alakertaan. Minin iso ongelma isoilla tehoilla on 3-laakerinen kampilinja, se ei ole yhtä tukeva kuin modernien koneiden 5-laakerinen alakerta.

Link to comment
Share on other sites

... Mulla on voimansiirtohäviöt olleet jossan 10-15 kW luokkaa, eli kaukana siitä brittien 30 prosentin hävikistä. ...
Onkos tuo sinun auton hävikki sama, vaikka ulos saatava teho olisi vaikkapa 20-30 kW? Vai onko se hävikki joku tietty % saatavasta tehosta? Jos hävikki ei ole suoraan tehosta riippuva, niin tulis helposti mieleen ajatus, että joku vakioinen 850 kone voisi omata 30% hävikin aidosti...

 

Nimimerkillä "Asiasta ei oo tietoa/muistikuvaa"

Link to comment
Share on other sites

Toi mittaus menee silleen, että tehovedon jälkeen polkaistaan kytkin pohjaan ja annetaan auton rullata vauhdit pois. Dynokäyristä näkee ettei hävikki ole ihan lineaarinen mutta ei paljon puutukaan. En muista kenen mini aikoinaan mitattiin vanhoilla hakkapeliitoilla ja siinä autossa häviöt tais olla luokkaa 55. Lari saattais muistaa kenen peli oli, oliko peräti sun ? Suurin osa häviöistä tais tulla siinä että hakkojen nopeusluokitus ylittyi "hieman"...

 

Sinänsä huvittavaa on että monesti jengi pistää dynokumit alle koska ei viitsi kuluttaa käyttörenkaita  ;D Veto ei kauaa kestä eikä kuluta renkaita paljon pas**akaan. 10" fillarit minissä tosin aiheuttaa monessa paikassa ongelmia kun auto makaa mahastaan kiinni eikä renkaat yllä rullille...

Link to comment
Share on other sites

Juu, rulladynothan mittaa myöskin renkaitten vierintävastusta rullilla, mikä ei aina vastaa todellista tilannetta. Mutta voimansiirron häviöissä on aina tietty vakio + prosenttiosuus tehoista. Kaikki riippuu sitten vaihdelaatikon tyypistä, laakeroinnista, rattaista, yms yms. Esim Minillä kun vedätetään nelosella tehodynossa, niin häviöt tulee lähes pelkästään ensiövedosta ja perävälityksestä, koska voima ei vaihderattaissa ei kulje rataskosketuksen kautta. Öljyn vatkaamiseen toki menee tehoja silti. Eli tehodynossa ei Minissä näe eroja vetopyörätehossa on sitten suorahampainen tai vakiovinohampainen loota.

 

30% on tosiaan täyttä puppua, toki sillä saadaan ne mahtavat BHP:t (British Horse Powers). Näissä rajummissa nelivetoisissa häviöt on sellaista 25% luokkaa, vaihdelaatikossa rataskosketuksen kautta voima ja rattaitten kokoluokka on ihan eri planeetalta.

Link to comment
Share on other sites

En muista kenen mini aikoinaan mitattiin vanhoilla hakkapeliitoilla ja siinä autossa häviöt tais olla luokkaa 55. Lari saattais muistaa kenen peli oli, oliko peräti sun ? Suurin osa häviöistä tais tulla siinä että hakkojen nopeusluokitus ylittyi "hieman"...

Minunpa hyvinkin :) , rengas valinta johtui juurikin siitä ettei Mini:ni mahtunut ko. rullille vaan otti pohjasta kiinni, tarkkaa tehohävikkiä en muista mut paljon se oli. Rupes kummasti hakkapelittaa v:tuttaan kun nopeus oli jonkunverran yli 200kmh. Nykyään oonkin käyttänyt omia katurenkaita kun ne sopii rullille missä käyn + et ne on hiukan turvallisemmat.

Link to comment
Share on other sites

Muistaakseni olin kanssa paikalla kun hakkapelitoista katottiin kestoa, alkuun kivikovat kivikautiset renkaat muuttuivat lopussa lähes tuoretta metrilakua muistuttavaan pehmeyteen  ;D Halkaisijakin taisi venyä huippunopeudessa niin paljon että reunalista lensi huitsin tuuttiin lokasuojasta.

Link to comment
Share on other sites

Kiiitoksia kaikille vastaajille...

Tosiaan kantta tehnyt, siinä on parimilliä isommat venttiilit ja siinäpä sen erikoisuudet. 29hp 9millin nostolla virtauspenkissä. ja tuntuu tossa minin kannessa loppuvan hengittävyys tuohon 29hp oli sitten ihan sama paljonko on nostoa venttiilillä. elikkäs nopiaa laskettuna 116hp on tolla kannella mahdollinen. haluan korostaa että en tosiaan ole ennen edes nähnyt mininkantta. Aika pervolta vaikuttaa ensi näkemiseltä tuo kanavan jakautuminen  :o Jos vielä olisi heittää jotain tipsejä mitkä kannattaa tehdä kanteen niin vinkkejä otetaan vastaan...

Link to comment
Share on other sites

  • 3 months later...

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share

×
×
  • Create New...