Jump to content

minorv8

Jäsenet
  • Viestit

    1 690
  • Liittynyt

  • Viimeksi vieraillut

  • Days Won

    29

Viestit kirjoittanut minorv8

  1. Ostin talvella sähköisen nopeusmittarin ja sitä varten Minisparesista nopeusanturin. Niitä on itse asiassa Sparesilla kahta sorttia: GSD1000 ja GSD1001. Eka on pre1980 ja toka 1980-on malleille. Mikä niiden fyysinen ero sitten on ???, ei hajuakaan. Vaijerin alapää taitaa olla kaikissa sama ja se on tässä tapauksessa se oleellinen asia.

    No, värkki on kuvan mukainen pötkylä (Hall-anturi, 6 sykäystä/vaijerin kierros) ja tarkoitettu moottoripyöriin. Siihen tulee sitten adapteri laatikkoa varten. Fiksu ajatus mutta käytännön toteutus vähän yskii. Anturissa oleva vetopää ("=vaijerin pää") on 0,1"x0,1" ja Minin laatikon nopeusmittarin rattaan akselin neliskanttinen pää vähän isompi. Eli sutii tyhjää... Se isompi ongelma on että koottuna se vetopää ei edes yllä huulille vaan jää karkeasti mitattuna 5 mm rattaan akselista. Ei siis ihme että mittari ei saa signaalia laatikolta.

    Kuvassa näkyy myös viritelty akseli. Katkaisin akselin päästä alkuperäisen neliöprofiilin ja sorvasin akselin reikää hiukka isommaksi. Uusi akselin pää löytyi vanhasta nopeusmittarista. Vähän Loctiteä ja prässäämällä hilut yhteen. Tämmöinen bolt-on tällä kertaa...

     

    1857425949_Speedsensor.thumb.jpg.b8baaaacdc9510c1d114318a75e8ffbc.jpg

     

  2. Jos muisti ei pahasti petä niin 12 pinnaa meni pelkästä moottorista, oheislaitteet tais tehdä 3 prossaa. Laatikosta sitten vielä jotain lisää, olisko ollut 10 % ? Nykyään jyvitys pikkuisen muuttunut, olisko yhteensä 26 % ?

    Moottorinvaihdon yhteydessä vaihtuu lähes poikkeuksetta loota eli noi prossat ei oikein natsaa. Äkkipäätään tulee mieleen se että sylinterikannen vaihto rinnastetaan moottorinvaihtoon ja jotkut ovat siitä rokottaneet prossat. Eli voi olla myös Minin 1300 kone vieraalla kannella. Mutta kai siihen otteeseen kuuluva autokin jossain on niin ei tarvi arpoa millä tekniikalla on 😋

  3. Rullamekanismi olis Minissä just tankin kohdalla. Ei tuo ko. kohta Minorissakaan maailman vahvin kohta ole joten olis ollut kiva nähdä miten heebo vahvisti nuo kiinnityskohdat (kuten tekstissä mainitsi...)

    Itse hitsasin  ne C-pilarin vahvikkeet kun auto oli muutenkin menossa maalaukseen.

  4. Osittain makuasioita. Liitteenä kuvatus tehtaan manuaalista, jossa suositukset öljyn viskositeetille käyttölämpötilan suhteen. Turbolle vielä erityisesti synteettinen öljy. Urbaani legendahan kertoo ettei Miniin saa missään nimessä laittaa synteettisiä öljyjä...

    MPi Minin Saksan manuaali antaa öljyksi 10W-30, en tiedä mitä brittimanuaali asiasta sanoo.

    Vanhaan kulahtaneeseen koneeseen 10W-30 takuulla liian notkeaa, vanhoihin masiinoihin paksumpaa. Turbossa käytin 10W-50, 20W-50 ja 10W-60 öljyjä. Eri merkit pelitti eri tavoin. Mobil 1 öljystä kun siirtyi Castrolin RS öljyyn (sittemmin tais olla TWS tai jotain) niin öljynpaineet kuumana nousi lähes 1 bar korkeammaksi.

    Öljyn valinta on vähän kuin kusiaispesä, sitä kun sohaisee niin takuulla saa äksöniä aikaiseksi 🙂 Oleellisinta on että jotain öljyä koneesta löytyisi.

    Mini öljyt.jpg

  5. Olen käyttänyt just tota öljyä pikkiksessä. Toimii siinä missä muutkin. Sama öljy myös Minorissa. Turbo-Minissä on sitten ollut 10W-60 liemet. Ko. öljy oli mulla uudella nokalla sisäänajoöljynä mutta olen sitä käyttänyt sen jälkeenkin kun tuli ostettua muutama tonkka...

  6. Vanhat ja uudet kelkat ovat eri kiinnityksellä mutta nuo korin mitat pitäisi olla aika lähellä toisiaan kelkasta riippumatta. Tehtaan toleranssit voi olla sitten ihan mitä hyvänsä. Uudemmissa yksipulttisissa kelkoissa on pienet kumiholkit edessä keulan ja kelkan välissä. Viisainta olisi etsiä uudemman kopan mitat.

  7. Riippuu vöistä, nykypäivänä lienee kaikki kuitenkin rullavöitä. Ton ikäisessä ei ole mitään valmiina joten kaikki pitää värkätä. Tossa kuvia miten Minin alkuperäiset takavyöt kiinnittyy autoon. Koppa on 1971 joten ei siinäkään mitään ollut valmiina.

    Tuossa tehtaan systeemissä rullalle on hitsattu kiinnikkeet takapyörän kaareen ja C-pilarissa on iso vahvistettu pelti mihin yläkiinnike pultataan.

    Tekee miten tekee niin kiinnityskohdat pitää olla riittävän tukevat.

    20180819_220208.jpg

    20180819_220215.jpg

    20180819_220146.jpg

  8. Tein ihan huvikseni pientä käytännön kokeilua. Mulla on yhdessä värkissä 75 mm läppärunko ja värkkäsin siihen kuristuksen jossa on 25 mm reikä. Sillä sai lievän vihellyksen aikaiseksi. Mutta: kun otan ilmaputken läppärungon ja ilmanputsarin välistä pois niin myös vihellys häviää. Mun paketissa on kaksi vaihtoehtoa: joko kuristus ja ilmaputki saa vihellyksen aikaiseksi TAI sitten kuristus ja tyhjäkäyntiventtiili saa sen aikaiseksi.

    Jos tuon skaalaa SU-kaasariin niin pitää olla melkoinen kuristus jossain että ääni tulis kaasarista.

  9. Ihan heti en jaksa uskoa kaasarivaivaan. Läppäakselkn vuoto selviää ruskuttamalla crc tms lientä akselille. Kierrosten pitäisi siitä muuttua mutta väljien akselien pitäisi muutenkin haitata käyntiä. Enkä ole sohlojen kaasarien kanssa moiseen ujellukseen törmännyt. Ota ilmanputsari irti ja kokeile ilman. Koita tihrustaa kaasariin onko siellä jotain outoa sisällä.

  10. Videossa näyttäis siltä että kytkinvivun ja säätöruuvin välissä olis vaikka kuinka ja paljon välystä. Niin kuin Kimi jo sanoi niin kantsii katsoa kytkimen välyksen kuntoon. Kuulostaa painelaakerilta. Mitä tapahtuu kun painaa kytkimen pohjaan ?

×
×
  • Luo uusi...