Jump to content

Taitaa olla kakkukahvien paikka


Idefix

Recommended Posts

Heh, joo sen verran harvinainen tapaus oli että piti ihan nauhalle ottaa...todisteeksi

 

Tampereen moottoritiellä tämä on, rajoitus 120. Minulla Minin mittarissa täydet 140...mutta puhelin näytti nopeutta 92 kmh...Toi armeijan Sisu Protothan ei mikään vauhtihirmu ole. Mulla on siis alusta asti ollut tuollainen hiukan liian optimistinen nopeusmittari...

 

Vaikka noinkin jykevä kalusto jäi kakkoseksi niin vakiorassilla tässä mennään. Tankissa lisäaineena ei mitä tahansa Biilteeman litkua vaan aitoa sTp:tä. Renkaina napakasti kaljuuntuneet Misukat, vähemmän ilmanvastuksen vuoksi. Varsinainen salaisuus on kaasupolkimen alta tiukemmaksi tampattu matto että poljin mahtuu painumaan syvemmälle.

Link to comment
Share on other sites

Okei, Rasi se on. Proto on upea vehje joka menee vähän tiukemmastakin paikasta..

 

Tähän väliin on pakko kertoa yksi inttijuttu....sori...

 

Olin neitikomppaniassa (eli radisti) ja meillä oli loppusota Lahden ympäristössä. Ja kuten kaikki viestinnän erikoismiehet tietää, on radioliikenteen liikuttaminen luotettu itä-ystävän valmistamien UAZ (pulla) maastopakettiautojen varaan. Nämä autot oli vähän ...sanoisinko...vikaherkkiä ja niimpä meillä laukesi vaihteensiirtäjä keskellä lahden keskustan vilkkainta risteystä. Ei liikkunut eteen eikä taakse, omin voimin tai työntämällä. Hätiin tuli autokomppanian Proto (tästä olen varma) joka otti meidät hinaukseen. Ja hinausköydeksi löytyi 20T ketju, jossa lenkkien vahvuus oli pienen lapsen ranteen luokkaa.

 

Liikenne alkoi mukavasti kasaantumaan tilanteen ympärille, ja meitä nauratti jo siinä vaiheessa ihan mukavasti.

 

Ja kaikki jotka on Protolla ajaneet, tietävät että Protossa kytkimen luistattaminen vaatii vähän kokemusta, ja niimpä tämä heinäseipään niellyt autokomppanian mies lähti protolla kuin Räikkönen Monacon lähtöruudukosta. Kolme radistia heitti radiotilassa täyden takaperin-kuperkeikan, yksi kaveri löi vielä silmäkulmansakin radiotelineen reunaan. Kun naurulta selvittiin, kuski kysyi leipäluukun kautta (pieni 10x10cm aukko ohjaamon ja radiotilan välillä) että "meneekö tää auto teidän mielestä vähän oudosti"... kun vauhti kasvoi ei auto meinannut pysyä tiellä vaan meni niin tien täydeltä kuin olla voi...kuski yritti töötätä, mutta törrä oli ns Neuvostoliittolaisessa perustilassa, eli rikki. Ikkunasta vaan käsiä ulos ja huutamaan kuskille kurkku suorana. Viimeistään tässä vaiheessa huomio Lahtelaisissa kanssaihmisissä oli taattu..Viimein kuski tajusi että nyt tuntuu siltä kuin perässä tulisi asuntovaunu poikittain, ja pysähtyi keskelle Lahden kaupunkia. Tultiin ulos autosta, ja ei meinannut tulla naurusta loppua kun nähtiin auto. Nätti lähtökiihdytys oli repinyt rungon rikki, etuakseli oli 10 edempänä kuin normaalisti, ja koko auto oli vähän kuin vanha, huonoselkäinen aasi, jonka selkä on notkolla kuin riippumatto.

 

Istuttin katukivetyksen runalle, ja odoteltiin apujoukkoja. Ensimmäisenä paikalle tuli Majuri Järvi, joka näki seuraavaa. Proto puoliksi katukivetyksen päällä, perässä paksu kettinki jonka perässä keskellä valtaväylää oli pulla UAZi jonka joka näytti patongilta jonkä päälle oli istuttu. Vieressä istui rotvallin reunalla neljä sotilasta, edelleen nauraen, yhdellä verenpunainen tennissukka tungettuna lippalakin alle tyrehdyttämässä silmäkulman verenvuotoa. Hetken hän yritti olla vihaisen näköinen, mutta sitten suupielet alkoivat vääntyä hymyyn...

 

Kaiken kruunasi paikalle saapunut ambulanssi, joka oli hälytetty jostain lähikaupasta tai kahvilasta, kun tiellä näkyi armeijan autoja poikittain ja kasapäin verisiä ihmisiä...

 

Että oli ihan mukava päivä suomen puolustusvoimissa...

 

Sori, oli pakko jakaa tämä....

Link to comment
Share on other sites

  • 5 kuukautta myöhemmin...

Luo uusi käyttäjätili tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!

Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?

Kirjaudu sisään
×
×
  • Luo uusi...