waltteri

Ohjaustehostimen flektihän tuo on, todennäköisesti melko jumissa, ja haukkaa aika reippaasti virtaa pyöriessään. Avaamalla ja putsaamalla saa tekohengitettyä. Muistaakseni saman sulakkeen takaa tulee jännitteensyöttö myös jäähdyttimen flektille. Kun ohjaustehostimen flekti menee lopullisesti jumiin, lähtee tuo sulake myös. Tuon jälkeen kannattaakin välttää pidempää joutokäyntiä...

Tuossa Autocomin Flight Recorderissa saisi olla vielä jonkinlainen "trigger" nappi, jota voisi painaa esimerkiksi oireen ilmetessä, jolloin nauhoitettava pätkä olisi vaikkapa 60s ennen napin painallusta ja 60s sen jälkeen.
 
Mitä tällaisella toiminnolla tekee? Aivan ensinnä kannattaa tutustua ajoneuvon itsediagnostiikkaan. Karkeasti jokaiselle vikakoodille on asetettu erilaisia tiloja, esimerkiksi "vahvistettu", "vireillä" ja "vahvistamaton". Ajoneuvosta ja testilaitteesta riippuen esimerkiksi vain "vahvistettu" tilassa olevat vikakoodit voidaan lukea testilaitteella. Jokaiselle vikakoodille on määritelty laskuri -> kuinka monta rekisteröityä vikatilannetta aiheuttaaa kullekin vikakoodille minkäkin tilan. Lisäksi on määritelty jokaiselle vikakoodille "askel ylös" ja "askel alas", eli mikä numeerinen arvo yhdelle havaitulle vikatilanteelle on kussakin vikakoodissa määritetty. Näiden lisäksi on määritelty vielä EOC (Engine on Cycle), joka tarkoittaa sitä, kuinka monen peräkkäisen ajojakson aikana tietyn vikakoodin "vahvistettu" rajan laskurin tulee täyttyä, ennen kuin vikakoodi tallennetaan ja esimerkiksi MIL-valo altivoidaan. Lisäksi jokaiselle tällaiselle "vikakooditestille" on määritelty olosuhteet, jossa se voi olla aktiivinen. Mikäli ajetaan esimerkiksi hyvin lyhyttä työmatkaa säännöllisesti, on mahdollista, että jonkin toiminnon tai toimilaitteen "vikakooditestillä" ei ole edes edellytyksiä käynnistyä. Näin ollen vaikka ajoneuvossa kuinka olisi tällaiseen toimintoin liittyvä vika, ei siitä tallennu minkäänlaista testilaitteella luettavaa vikakoodia, ennen kuin ajoneuvolla ajetaan sellaisissa olosuhteissa, että kyseinen "vikakooditesti" voi käynnistyä. Näin hyvin, hyvin karkeasti purettuna. On siis selvää, että hyvin satunnainen ongelma - esimerkiksi pieni nykäisy kerran, kaksi viikossa - ei varmastikaan aiheuta minkäänlaista testilaitteella luettavaa vikakoodia. Tällaiseen tilanteeseen tälläinen nauhoittava parametrin luku on parhaimmillaan. Tällaisessa nykäisyongelmassa voidaan esimerkiksi tarkastella moottorin vääntömomenttiohjaukseen ja sylinterin täytökseen liittyviä parametreja, ja tarkastella mihin niistä ilmenee jonkinlainen hetkellinen muutos tai poikkeama oireen ilmetessä.
 
Oskilloskoopilla ja tällaisella parametrien luvulla ei taasen ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Parametrit ovat tietokoneen prosessoimaa laskennallista dataa, jossa näytetaajuus hieman riippuen luettavien parametrien määrästä ja ajoneuvon tiedonsiirrosta on jopa satoja miljoonia kertoja heikompi kuin oskilloskoopilla.

Tuossa Autocomin Flight Recorderissa saisi olla vielä jonkinlainen "trigger" nappi, jota voisi painaa esimerkiksi oireen ilmetessä, jolloin nauhoitettava pätkä olisi vaikkapa 60s ennen napin painallusta ja 60s sen jälkeen.
 
Mitä tällaisella toiminnolla tekee? Aivan ensinnä kannattaa tutustua ajoneuvon itsediagnostiikkaan. Karkeasti jokaiselle vikakoodille on asetettu erilaisia tiloja, esimerkiksi "vahvistettu", "vireillä" ja "vahvistamaton". Ajoneuvosta ja testilaitteesta riippuen esimerkiksi vain "vahvistettu" tilassa olevat vikakoodit voidaan lukea testilaitteella. Jokaiselle vikakoodille on määritelty laskuri -> kuinka monta rekisteröityä vikatilannetta aiheuttaaa kullekin vikakoodille minkäkin tilan. Lisäksi on määritelty jokaiselle vikakoodille "askel ylös" ja "askel alas", eli mikä numeerinen arvo yhdelle havaitulle vikatilanteelle on kussakin vikakoodissa määritetty. Näiden lisäksi on määritelty vielä EOC (Engine on Cycle), joka tarkoittaa sitä, kuinka monen peräkkäisen ajojakson aikana tietyn vikakoodin "vahvistettu" rajan laskurin tulee täyttyä, ennen kuin vikakoodi tallennetaan ja esimerkiksi MIL-valo altivoidaan. Lisäksi jokaiselle tällaiselle "vikakooditestille" on määritelty olosuhteet, jossa se voi olla aktiivinen. Mikäli ajetaan esimerkiksi hyvin lyhyttä työmatkaa säännöllisesti, on mahdollista, että jonkin toiminnon tai toimilaitteen "vikakooditestillä" ei ole edes edellytyksiä käynnistyä. Näin ollen vaikka ajoneuvossa kuinka olisi tällaiseen toimintoin liittyvä vika, ei siitä tallennu minkäänlaista testilaitteella luettavaa vikakoodia, ennen kuin ajoneuvolla ajetaan sellaisissa olosuhteissa, että kyseinen "vikakooditesti" voi käynnistyä. Näin hyvin, hyvin karkeasti purettuna. On siis selvää, että hyvin satunnainen ongelma - esimerkiksi pieni nykäisy kerran, kaksi viikossa - ei varmastikaan aiheuta minkäänlaista testilaitteella luettavaa vikakoodia. Tällaiseen tilanteeseen tälläinen nauhoittava parametrin luku on parhaimmillaan. Tällaisessa nykäisyongelmassa voidaan esimerkiksi tarkastella moottorin vääntömomenttiohjaukseen ja sylinterin täytökseen liittyviä parametreja, ja tarkastella mihin niistä ilmenee jonkinlainen hetkellinen muutos tai poikkeama oireen ilmetessä.
 
Oskilloskoopilla ja tällaisella parametrien luvulla ei taasen ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Parametrit ovat tietokoneen prosessoimaa laskennallista dataa, jossa näytetaajuus hieman riippuen luettavien parametrien määrästä ja ajoneuvon tiedonsiirrosta on jopa satoja miljoonia kertoja heikompi kuin oskilloskoopilla.