Jump to content

MikaJ

Jäsenet
  • Viestit

    1 256
  • Liittynyt

  • Viimeksi vieraillut

  • Days Won

    32

Viestit kirjoittanut MikaJ

  1. Tosiaan kyllä siihen lohkoonkin tarvii kajota kun tehdään kunnolla kone. Männät pitäisi sen verran tulla yli lohkosta että kanteen jää matkaa puolisen milliä, eli kansipahvinpaksuus puristettuna - 0,5mm. Itsellä koneen edellisessä elämässä 8edellisen omistajan toimesta tosin) männät tuli parimilliä yli lohkon, ja kannessa tietenkin oli kolo mäntää varten.

     

    Toki sitten kannattaa etukäteen laskea puristussuhdetta ettei nouse liian isoksi. Eli lasket kannen palotilan, kannentiivisteen palotilan, männän kupin palotilan ja sylinterin palotilan jos mäntä ei ole ihan tasalla lohkossa (vielä jos halutaan oikein pirun tarkkoja niin lasketaan lieriöalue männän laen ja ensimmäisen männänrenkaan välissä). Toinen minkä lasket niin on sylinterikohtainen iskutilavuus. Puristussuhteen saat kun vähennät iskutilavuus+puristustilavuudesta puristustilavuuden.

  2. Mietityttää vain vieläkin enemmän, että mikä osa mahtaa pyöriä vaihdelaatikon sisällä ja aiheuttaa paljon isommat vastukset öljyä vatkatessaan, jos ajetaan 130 hp voimin ykkösvaihteella 70 km/h ja vastaavasti 25 hevoisen voimin nelosvaihteella 70 km/h.

     

    Ok, nyt vähän selvenee miten ajattelen asiaa niin selvitetään vähän lisää. Vaihdelaatikon häviöt kasvavat tehojen noustessa koska rataskosketus on laahaava, ja mitä enemmän voimaa viedään läpi niin sitä "kovempaa" tuo laahaus on. Vinohampaisessa laatikossa vielä on lisäksi rattaita sivuun painava voima mikä pitää aina kumota, ja myöskin lisääntyy häviöt tehon lisääntyessä.

     

    Jotta asia ei olisi helppoa, niin 70km/h vauhti Minillä vaatinee varmaan jotain 20hevosvoimaa konetehoa. Eli nyt tehohäviöt voimansiirtoon ei lasketa 130hevosvoiman maksimitehosta, vaan 18hevosvoiman tehoista mitä sillä hetkellä käytetään. Tehohävikki tälläisessä tapauksessa on se X-vakio peruslaakerikitkojen ja öljyjen aiheuttama häviö, plus XX% tehohäviö mikä tulee sitten tuosta sillä hetkellä käytössä olevasta tehosta. Käytännössä tässä tapauksessa voimansiirron häviöt on varmaan jotain 4-5hevosvoimaa.

     

    Öljyistä. Mikäli halutaan mahdollisimman pienet häviöt voimansiirrossa niin silloin tosiaan käytettään mahdollisimman ohutta öljyä, sekä myös sitä siellä laatikossa mahdollisimman vähän. Esim monet RR-pyöräilijät saattavat käyttää vaihdelaatikossa vain desiä öljyä, normaalin puolenlitran sijaan. Tässäkin sitten tullaan että on joku raja että voitelu toimii, plus että on tarpeaksi öljyä lämmön siirtämiseen rattailta vaihdelaatikon kuoreen. Minissä on vähän paha lähteä vähentämään vaihdelaatikon öljyjä, muutakuin tekemällä kuivasumppukone (koneessa ei varastoida öljyä ollenkaan, vaan sitä varten on oma säiliö).

     

    Suurkiitokset! Nyt tuli asiaan ymmärrystä, koska sehän meni just niin, että isolla vaihteella saa ne isot tehot ulos (ja 130 heppaisesta sais kai sen 30 hevoista pihalle ykkösellä).

     

    Tuli itsekkin hieman katsottua tuota linkkiä mistä sait tuon mielikuvan, ja täytyy sanoa että tuo sivusto ei ihan joka osalta sovi opiskelumateriaaliksi. Kyllä siitä moottorista saadaan 130hevosta joka vaihteella ulos. Minin tapauksessa 1-3vaihteilla saadaan about 4prosenttia vähemmän tehoa, koska on kaksi rataskosketusta enemmän käytössä, nelonen on Minissä suora vaihde ilman mitään rataskosketuksia. Pääsyy miksi dynamometrissä voi näyttää että ykkösellä on huomattavasti vähemmän tehoa moottorissa kuin nelosella, on hitausvoimat. Fysiikan lakien mukaan kappale haluaa aina pitää nykyisen liiketilansa. Dynamometrillä vääntöä renkailla on niin hitosti ykkösvaihteella, että kierrostennousu kestää tyhjäkäynniltä maksimiin vain sekunnin. Dynamometri ei missään tapauksessa näytä "väärin" vaan todellisen rengastehon mitä on käytettävissä voimansiirron häviöiden plus inertiahäviöiden jälkeen.

     

     

     

    Joku moderaattori voisi varmaan irroittaa tämän voimansiirtokeskustelun omaksi viestiketjuksi, kumminkin hyödylinen mutta ei liity tähän projektiin mitenkään.

     

    Asia hoidettu eli juttu on omana aiheenaan nyt.

    t. admin

  3. Edelliseen nyt sitten parempi selvitys, Minissä ei ole kuin keskimäärin yksi rataskosketus enemmän verrattuna "normaaleihin" nykyajan etuvetolaatikkoihin viimeisellä vaihteella. Eli käytännön tehohäviö lisä olisi 1,5-2% lisää. Mutta kun laitetaan puntariin myös se että Minin vakiorattaat ovat huomattavasti enemmän suorempia, käytännössä häviöt on suurinpiirtein samat. Tehohäviöt pitäisi olla alle 20% ehjillä vakioleluilla, 15% on varmaankin lähellä todellisuutta normaalisti. Mini1380 alle 10% tehohäviö on poikkeuksellisen pieni, mutta toki siihen on vaadittu joka hiton rataskosteus suorilla hampailla. Takavetoisissa autoissa on isommat häviöt kuin etuvetoisessa, nelivetoissa sitten tietenkin kaikkein isoimmat. Lisäksi vertauksesi että 25heppaisen Minin 15-20hevosvoiman tehohäviö ei pidä mitenkään paikkaansa, koska tehohäviö ei ole vakio luku. Ihan suoraan prosenttuaalinenkaan se ei todellisuudessa ole, vakiota on laakeroinnin, öljynvatkaamisen ja pieni osa rataskosketuksista. Prosenttuaalinen osuus sitten tulee rataskosketusten häviöstä pääasiassa. Elikkä mitä pienempi moottoriteho, sitä isompi prosenttuaalinen tehohäviö on noiden vakiohäviöiden takia.

     

    Mikäli 130heppaisessa Minissä olisi 25% tehohäviö, olisi hetken kovan ajon jälkeen auton alla sulanut alumiinimöykky laatikon tilalla, ei sitä 850cc koneen laatikkoa ole suunniteltu käsittelemään tuollaisia lämpökuormia. Rajuissa nelivetolaitteissakin on häviöt tuon alle, luokkaa 21-23prosenttia. Vaatii jo monessa tapauksessa vaihdelaatikon jäähdytystä, kun lämpöä tulee vaihelaatikkoon 150kilowattia.

  4. Mitä tehoja noissa mittauksissa selvitetään? Teho renkaasta vai vauhtipyörästä? Moottorin teoreettinen maksimiteho ilman häviöitä? Rullillahan saa sen pienimmän tuloksen, johon pitää kai lisätä joku 25%, että saadaan teho ilman häviöitä. Että mitattu 80 hp voi ihan hyvin olla 100 hp ns. virallista tehoa. Minissä on aika isot häviöt...

     

    Moottoridynamometrillä mitataan suoraa vauhtipyörätehoa, eli pultataan vaihdelaatikon tilalle kuormitusyksikkö. Sitten mikäli moottori on kiinni autossa, käytetään "rullia", eli mitataan vetopyöristä tehoa. Vetopyörätehoista vauhtipyörätehon laskeminen ei tarvitse olla arpomista, hiemankin fiksummat tehodynamometrit osaa laskea rullausvastuksesta tehohäviöt. Eli vedon jälkeen painetaan kytkin pohjaan ja jätetään käytetty vaihde päälle. Eikä Minissä ole mitkään isot prosenttuaaliset tehohäviöt verrattuna muihin autoihin.

  5. No ei varmana pakosarja ahdistanut, jos sulla tosiaan on 3-2-1 race sarja. En haluaisi olla mikään masentaja, mutta kyllä toi sun kone kokonaisuutena tuntuu hieman oudolta. 1300cc, 300asteinen nokka, alle kympin puristukset, HS4 kaasari, 3-2-1 pakosarja, muokatut kanavat mutta vakio palotilat...

     

    Tuossa on osa osista 130heppasen koneen tekemiseen, ja osa 80heppasen, lopputulos on aina lähempänä heikointa lenkkiä kuin vahvinta. Esim vähän epäilys mulla että tuo nokka-akseli ei toimi noin pienillä puristuksilla. Lisäksi kaasutin on auttamattoman pieni, jos kerran ollaan hakemassa oikeasti reippaasti päälle 100luupään.

     

    Laita vielä joku lista että mitä palikoita siinä koneessa on, täälläkin palstalla kumminkin on paljon henkilöitä ketkä oikeasti on rakentanut monta voimamoottoria ja osaa neuvoa. Tarkoitus tosiaan ei ole vittuilla taikka mitään, kertoa vaan mitä mokia sitä itse on joskus tullut tehtyä koneen rakennuksessa, ettei kaikkien tarvitse tehdä samoja virheitä.

  6. Minin Siamililaisessa kannessa sitten virtaustulokset monesti kyllä heittää todellisuuden kapasiteetistä. Eli jos kannen tekijä ei ennen ole viilannut siamilaisia kansia, niin helposti kansi minkä on tehnyt ammattilainen ja virtaa vain 120heppaa, pieksee 150heppaa virtaavan amatöörin tekeleen (vaikka olisi ammattilainen normaaleissa kansissa, ei merkitse että on ammattilainen siiamilaisissa).

     

    Hyvä jos sieltä yli 100heppaa löytyy, mutta älä pety hirveästi jos ei löydy... Ei olisi ensimmäinen kerta kun mennään Minillä rullille missä oli 120hevosta, mutta tullaan kotiin 80hevosvoimasen kanssa.

     

    3-2-1 pakosarja ei tosiaan varmaankaan ole optimi, LCB toiminee paremmin. 3-2-1 toimii usein paremmin vain täysin ratakoneissa, ja niissäkin usein saadaan parempi tulos kokonaisuuden kannalta LCB:llä (ei se huipputeho, vaan laajempi vääntö).

  7. Tosiaan Minin moottori ei missään nimessä ole nirso tulpista, jotkut perustulpat sinne vain. Itse olen käyttänyt aina yhtä kulmempää tulppaa virikoneissa (ei mitään pikkuvirikoneita) mitä suositus, eikä ikinä mitään ongelmia ole ollut. Pikkuvireisessä moottorissa toimii varmasti nuo BP6ES tulpat tai vastaavat muun merkkiset vallan mainiosti. Toista se on saatana käyttöautossa, helvetin kalliita erikoistulppia pakko käyttää, normitulpat ei kestä yhtä kiihdytystäkään...

     

    Joskus aikoinaan kun tuli Bosch:n Super 4 tulpat, tuntui toimivan rullilla vallan hyvin. Eli tehoa saatiin pelkillä tulpanvaihdolla hieman lisää kun kipinä iski jotenkin paremmassa paikassa aina.

  8. Laittaisin ensin tuon virisetin kiinni, ja sitten säätöihin kattomaan että meneekö ilman kattia läpi. Mikäli tarvitaan katti, niin sitten about pienin mitä tarvikkeena löytyy. Enkä nyt käsitä miksi tuollaisessa autossa pitäisi ruveta vekslaamaan katin kanssa edestakaisin, koska se ei mitään tehoa luonnollisestikkaan syö pois. Ainoa ongelma mikä tulee on jos valkkaat liian ison katin, silloin  sen lämmittäminen katsastustestejä varten on helvettiä. Mulla käyttöautossa kaksi isoa kattia rinnakkain, koska ahdettuna on tehoa sopivasti (lue liian vähän kuitenkin), ongelmana tosiaan on katsastustesti kun ilman kuormaa ei tule tarpeeksi lämpöä pitämään katit lämpöisinä.

  9. Nyt ihan ensimmäiseksi todettakoot että autosi sähkölaitteet eivät ole alkuperäisiä, joten alkuperäisiä sähkökaavioita pitää tietenkin soveltaa. muistaakseni vanhemmissa Mineissä ei virtalukon ykkösasennosta tule mihinkään virtaa, tietenkin mahdollista kytkeä siihen esim radion syöttö niin ei syö niin paljoa akkua jos haluaa paikoillaan kunnella akkua.

     

    Pyyhkijän moottoreita on montaa mallia, mm. yksinopeuksista ja kaksinopeuksista. Tarkistamalla ainoastaan selviää mikä se on.

     

    Pissapojan käyttö on viiksessä mikäli on uudempi monitoimiviiksi, mutta ilmeisesti sinulla ei sitä ole.

  10. Mieto virinokka, vaakaimu tai 1,75" SU, kansityöt, pakosarja/putki. Noilla saa pidettyä päästöt vielä kurissa, ja voimavaroja tulee mukavasti lisää. Mitään hirvittäviä ei pysty tekemään noin uuteen ajopeliin, ja noillakin vireillä joutuu sitten viemään jonnekkin oikeasti säädettäväksi.

  11. Se vaihdevivuston yhdysholkki saakin heilua aika tavalla. Melkein sanoisin että Minissä 90% ongelmista missä vaihteet ei pysy päällä, ovat peräisin huonosta moottorintuennasta. Uudet kumit eivät paljoa maksa, kaikki vaihtoon. Saattaa sinunkin tapauksessa nyt olla niin että tuon yhden tuen puuttumisen takia, on syönyt muut loppuun.

     

    Jos kytkin luistaa niin ei paljoa muuta ole tehtävissä kuin uuden vaihto, samalla kannattaa varautua kampuran stefan vaihtoon mikäli on alkanut vuotaa sieltä öljyä.

  12. Nyt löysin Mini Magazinen missä oli juttua tuosta, plus toisen vanhemman lehden.

     

    LAMM on tehnyt 1991->noin 1995 avoja, mitkä ei varsinaisesti ole tehtaantekemiä ilmeisesti juuri mitenkään. Mutta kyseessä ei ole mikään jälkiasennusräpellys, vaan uusiin autoihin tehty täysin salonkikelpoinen asennus. Valmistusmääristä oli että 1991 tehty 75kpl.

     

    Rover on tehnyt vuosina 1993-1996 vajaa 300kpl avoja, eli suhteellisen harvinainen laitos. Roverit oli 1.3i Cooperin pohajalta tehtyjä. Aika pitkälle Roveri oli kopioinut tuon LAMM:n sarjan itselleen, tosin muutamia merkittäviä parannuksia luonnollisesti on. MM kattomekanismi on erinlainen, takalasit lasia eikä muovia.

     

    En tiedä miten mahtaisi Suomessa suhtautua LAMM:n tekemiin autoihin, saisiko kilpiin. Mutta Roverin tekemissä ei ole ongelmia, ja muutenkin sehän on se aito ainoa avomalli Ministä. Eiköhän kunnon kulttuuriteko olisi hankkia yksi tuollainen Suomeenkin, nyt kun on yksi ERA:kin täällä.

  13. Semmoinen peruskatunokka olisi joku 280asteinen maksimissaan "normaali-ihmiselle". Itse olen kyllä ihan mielelläni ajellut kadulla 310-320nokilla mutta olenkin tälläinen omituisuus, kyllähän sitä alavääntö on vähissä mutta liikkuu se silti. 276asteinen voisi olla passeli tonniseen, mikäli haluaa säilyttää alavääntöä paljon. Lisäksi valintaan vaikuttaa jos on niin uusi koppa että joutuu päästömittauksiin.

     

    Ei tarvitse venttiileille koloja tehdä, ellei tosiaan ihan hullua nokkaa laita järjettömillä nostoilla.

  14. Onhan tosiaan tuollaisia olemassa, eli orginaalina Roverina meinasin niitä mitkä ovat Roverin toimesta tehty/teetetty. Eihän se ehkä edes ole kaikkein hienoin toteutus nykyisistä kunnon jälkiasennussarjojen kanssa verrattuna, mutta orginaali on aina orginaali. On Suomessakin monta turbominiä, mutta niistä vain yksi on orginaali...

     

    Myynnissä ei ole paljoa, mutta on niitä nyt kumminkin sen verran että jos haluaa niin saa ostettua.

     

    Tuossa linkki yhteen hyväkuntoiseen myynnissä olevaan.

  15. Eroavia osia on mm. Lohko, kampiakseli, kiertokanget, männät... Samaa osaa on hyvin vähän, kansi mielestäni on sama, joko "2A628" tai "12A1456" riippuen iästä. Cooperin kansi sitten "12G206" tai "12G295", mutta ventiilikoko ei siihen kyllä täsmää.

  16. Ei tunnu olevan näkijöitä tapahtumalle, ei edes VAG-meetin pojilta ketä tuola samaan aikaan on.

     

    Kyllä pitää olla jostain totaali aivottomasta olla kysymys kun Miniä yrittää varastaa, ei auta muu kuin kuula kalloon. Toivottavasti ei mennyt muuta kuin lukkopesät rikki, vaikka vituttaa se niitäkin vaihtaa maksaa osat sitten kuinka vähän...

×
×
  • Luo uusi...