Minin historia
Kreikkalaissyntyinen Sir Alec Issigonis ja Mini ovat erottamattomat kun puhutaan Minin syntyhistoriasta. Tänä päivänä on mahdotonta, että uuden auton kehittäminen perustuisi yhden henkilön visioon. British Motor Corporation (BMC) luotti Issigonikseen niin, että hän sai toteuttaa visionsa ja tietämättään sai mahdollisuuden tehdä autoilun historiaa.
Issigonis oli saanut autoalan insinöörikoulutuksen Englannissa. Valmistuttuaan 1929 hän työskenteli useiden englantilaisten autovalmistajien palveluksessa kehittäen innovaatioitaan. Ennen toista maailmansotaa Issigonis siirtyi Morris Motorsille. Vuonna 1948 julkaistu Morris Minor oli Issigoniksen ensimmäinen läpimurto.
BMC palkkasi Issigoniksen vuonna 1955. Suezin kriisi 1957, ja siitä seurannut polttoaineiden säännöstely oli avannut markkinat pienille autoille. Saksalaiset kolmipyöräiset ”kupla-autot” olivat uhka, johon BMC:n johtaja Sir Leonard Lord päätti vastata ja antoi tehtävän Issigoniksen lisäksi muutamille muillekin. Tehtävänä oli suunnitella BMC:n uusi pikkuauto kahdessa vuodessa. Lukuisista ehdotuksista Lord valitsi sen oikean.
Kuva yllä: Varhainen Issigoniksen luonnos, jossa jo näkyy joitakin tulevista teknisistä ratkaisuista.
Mark I
18. elokuuta 1959 Mini esiteltiin englantilaiselle lehdistölle , ja kaksi päivää myöhemmin kansainväliselle lehdistölle. BMC:n vanhahtavan Austin A35 mallin jälkeen kyseessä oli merkittävä askel. Uuden sukupolven auto oli syntynyt.
Minin varsinainen julkistus oli 26. elokuuta, jolloin Mini Mark I:stä julkistettiin aikakauden tavan mukaan kaksi eri merkkiä ”Austin Se7en” ja ”Morris Mini-Minor”. Värin lisäksi erottavana tekijänä oli jäähdyttimen säleikkö. Julkaisuhetkellä molemmista oli tarjolla kaksi mallia ”Basic” ja ”De Luxe”.
Mini oli aikanaan edullinen, noin 500 puntaa. Kaupallisesti Minin alkutaival oli kuitenkin vaivalloinen. Siinä oli tunnettuja lastentauteja, eikä suuri yleisö heti hyväksynyt sen uusia teknisiä ratkaisuja. Lehdistö kuitenkin piti Ministä. BMC vastasi nopeasti tekemällä lukuisia pieniä muutoksia, jonka jälkeen tuotantoluvut kääntyivät kasvuun. Vuonna 1959 valmistettiin 19749 Miniä ja vuonna 1967 jo 237227.
Mark II
Vuonna 1967 Ministä tuli ensimmäisen kerran kahdeksaan vuoteen uusi malli. Tosin se oli vain kasvojenkohotus. Merkittäviä uudistuksia ei esitelty ja lehdistölle Mark II oli hienoinen pettymys. Kuitenkin myyntiluvut olivat paremmat kuin koskaan aikaisemmin.
Samaan aikaan 60-luvun lopulla Britannian autoteollisuudessa koetiin lukusia fuusioita. BMC ja Leyland yhdistyivät ollen näin maailman viidenneksi suurin autovalmistaja British Leyland Motor Company. Osana alan rationalisointia BMLC päätti myös karsia eri merkkejä luodakseen yhtenäisemmän imagon.
Mark III-IV
Vuonna 1969 Mini ”syntyi uudelleen”. Lukuisten teknisten parannusten lisäksi merkki oli yksinkertaisesti Mini. Myyntiluvut olivat vakaat ja 70-luvun puolenvälin energiakriisin myötä luvut kääntyivät taas nousuun. Vuosien varrella malliin tehtiin useita parannuksia. Vuoden 1984 muutosten jälkeen sukupolvi oli Mark IV.
Minin seuraajaa oli jo suunniteltu niin British Leylandin, kuin kilpailijoidenkin taholta. Markkinatutkimukset kuitenkin osoittivat että Minin tuotantoa tulisi jatkaa koska Minille ei ollut suoraa kilpailijaa. 1980-luku toi tullessaan joitakin teknisiä parannuksia, mutta muuten aikakautta leimaa lukuisten eri mallien kirjo. Kyseessä oli kuitenkin ns. ”badge engineering” jossa eri väri- ja varustevaihtoehdot näyttelivät tärkeintä roolia. Suomen maahantuonti loppui vuonna 1980.
Mini Cooper
Yhtälailla kun Sir Alec Issigoniksen nimi yhdistetään Miniin, yhdistetään John Cooperin nimi Minin tehokkaampiin versioihin.
Ensimmäiset Mini Cooperit julkistettiin kesällä 1961. Ohjelmassa olivat sekä Austin Cooper, että Morris Cooper, joista jälkimmäinen osoittautui suositummaksi. Mini Cooper saavutti legendaarisen menestyksen rallimaailmassa. Tuotanto päättyi 70-luvun alussa, jonka jälkeen saatiin odottaa seuraavaa tehtaan virallista Cooperia aina vuoteen 1989. Rover teki tällöin pienen sarjan 35-vuotis juhlamallin Minejä John Cooperin modifikaatiolla. Vuodesta 1990 alkaen John Cooperin ja Roverin sopimuksesta on valmistettu Cooper mallia (a.k.a Rover Cooper). Halukkaille (lue rahakkaille) John Cooper Garages toimittaa tilauksesta tehtaan hyväksymän ”aidon” Cooper modifikaation.
Kuva yllä: Cooper Logo / Uusi ja vanha Cooper.
Mini variaatiot ja valmistus ulkomailla
Ministä on tehty useita eri variaatioita kuten Van, Pick Up, Estate, Elf/Hornet, Moke ja Clubman. Osaa näistä valmistettiin aina 1980-luvulle saakka.
Miniä on valmistettu pääasiassa Englannissa ja sitä on keskeytyksettä viety ulkomaille vuodesta 1959 alkaen. Miniä on myös valmistettu lisenssillä mm. Italiassa (Innocenti), Australiassa, Belgiassa, Portugalissa, Etelä-Afrikassa ja Etelä-Amerikassa.
Mini – 90-luvun uusi menestys
Se, että kolme vuosikymmentä sitten alkunsa saanut auto on yhä myynnissä tuntuu käsittämättömältä. Miniin on tehty turvallisuus-, ja päästövaatimusten täyttämiseksi joukko muutoksia 90-luvulla. Katalysaattori, airbag, sivutörmäyssuojat, turvavyönkiristimet jne. ovat Minin vakiovarusteita tänään. Myös Minin kohderyhmä 90-luvun puoliväliin tultaessa muuttui. Ostajat ovat nyt nuoria kaupunkilaisia, joille Mini on persoonallinen esine ja harrastuksen kohde.
Kuva yllä: Mini Cooper 1998.