Jump to content

Recommended Posts

Posted

Onko kukaan tutustunut close ratio-vaihteistoon? Mitä etua tai eroa vakioon?

Posted

Close ratio laatikoissa (tiheävälitteisessä) ideana on saada vaihteiden välityssuhteen lähemmäksi toisiaan. Yleensä niitä käytetään kisapeleissä joissa kone on viilattu tehokkaiksi ja samalla jouduttu luopumaan alaväännöistä.

 

Tiheäportaisella laatikolla moottori saadaan pysymään niillä kierroksilla millä se parhaiten pelaa. Tavallisella loodalla missä on harvemmat välitykset kierrokset putoaa vaihdettaessa sen verran alas että kestää aikansa ennen kuin moottori taas kelaa tehoalueelle. Tyypillistä esim. Mini tonnissa missä kone on kierroskone ja lootana vakio vinohampainen. Minin laatikossa hyppy kakkoselta kolmoselle on aika iso eikä pienessä koneessa välttämättä riitä paukut alhaalla.

 

Minissä on ollut periaatteessa kaksi tiheäportaista ja vinohampaista vakiolaatikkoa: 3-synkkainen (cooper S) ja 4-synkkainen (Cooper S Mk3/1275GT). Yleisin tiheäportainen lienee kuitenkin suorahampainen laatikko, joita on ollut sekä 3- että 4-synkkaisena. Näitä löytyy etenkin 4-synkkaisena eri välityssuhteilla.

 

Kaikille suorahampaisille on ominaista suht. pitkä ykkösen välitys (vastaa vakiolaatikossa lähes 2-vaihdetta). Nelonen on suora eli vaihteiden välitykset ovat muuten lähellä toisiaan. Yksi suorahampaisen laatikon etu on pienempi tehohäviö. Vinohampaisella rattaalla on aina pieni aksiaalinen voimakomponentti (=tehohäviö) joka tehokkailla moottoreilla kuormittaa laatikkoa ja välipyörästöä, lähinnä päittäislaakerointia. Suorahampaisella tätä ei ole.

 

Toinen "etu" millä usein perustellaan suorahampaisia laatikoita on kestävämpi laatikko. Ikävä kyllä koneensuunnittelun perusoppien mukaan vinohampaisen tehonsiirtokyky on suurempi kuin suorahampaisella koska useampi hammas on yhtä aikaa kosketuksessa. Oma laatikko olisi pitänyt hajota jo ajat sitten liiallisen tehon vuoksi mutta vielä tuntuu toimivan.

 

Jukka

×
×
  • Create New...