Jump to content

cooper998

Jäsenet
  • Viestit

    113
  • Liittynyt

  • Viimeksi vieraillut

Viestit kirjoittanut cooper998

  1. Se on ihan hyvää, samaa tavaraa itselläkin. Nuo oireet viittaa vähän siihen, että kaasuttimen mäntä ei laskeudu tarpeeksi nopeasti ja kierrosten laskiessa vaihdettaessa jää mäntä liian ylös, eikä sopivaa alipainetta heti muodostu kaasuttimeen ja se hetkellisesti tukehtuu. Saattaa johtua liian löysästä jousesta tai todennäköisemmin jostain liasta männässä/kupissa. Kunnon puhdistus voi auttaa. Jousta voi myös varovasti venyttää pidemmäksi>jäykemmäksi. Jäykkyyden mittaamis hommassa olisi esim kirjevaaka kova sana. Esim pitkä 13mm hylsy vaa´alle ja jousi sen tasalle, pieni venytys ja uusintamittaus ja autoon paikalleen ja kokeilu. Ja sitten sama uusiksi. 5g on vähän ja 50 g paljon. Vie aikaa ja tupakkia.

     

    Ja kannattaa pitää mielessä että SU yrittää aina saada yliotteen asentajasta ;)

  2. Mulle on aivan sama vaikka maalais Minin kikertävän kukertavaksi, tekis chopatun Off-road Minin puusta tai vaikka keulis Minillä selkä menosuuntaan takaluukussa koko kiihdytyssuoran jarruremonttia tehden. Kyllä sitä saa (ja tulee) harrastaa ihan niinkuin itseään miellyttää ja mukavaa on, sehän koko homman idea on.

     

    Ainoa asia mistä ei tule laskea leikkiä, provosoida tms. on liikenneturvallisuuden vaarantaminen. Ei todellakaan ole ennakoivaa ajoa, jos pito loppuu renkaista. Silloin tilanteenmukainen nopeus on ollut liian suuri. Kikkailu ei vaan yksinkertaisesti ole soveliasta yleisillä teillä!

     

    T:nykyinen seniori

  3. Ihan mikä tahansa auto on varsin kykenevä ns. peräluisuihin, suomeksi auton kuin auton saa yliohjaavaksi, joko tarkoituksellisesti tai tahattomasti. Auton tai tarkemmin alustan käyttäytymiseen vaikuttaa monet asiat: pyöränkulmat (camber, caster, kpi, auraus), jousituksen ja iskunvaimennuksen jäykkyys, kallistuksenvakaaja(t), renkaat(pintakuvio, profiili, jäykkyys, seoksen kovuus jne) ja niiden kunto, auton massa ja painojakauma. Kaikkiin em. asioihin voidaan jossain määrin vaikuttaa. Riippuu usein kuljettajan mieltymyksistä millainen alustaratkaisu on sopivin ja/tai nopein. Soralla tai lumella saadaan auto usein hieman paremmin kääntymään, kun auto on säädetty hieman yliohjaavaksi. Samoin auton sivuttaisliikettä voidaan käyttää nopeuden hillitsemiseen (vasemman jalan jarrutus) jolloin murtokulma hidastaa sivuttaisnopeutta, samalla kun veto on päällä tien suuntaisesti. Asfaltilla ei kyseistä etua samalla tavalla saada, vaan ns. nelipyöräluisto äärinopeuksilla lienee nopein tapa edetä kurvi läpi, ts. pito irtoaa tasaisesti kaikista pyöristä ennakoitavasti. Siinä tapauksessa marginaali "lapasesta lähtemiseen" on melko pieni ja autonvalmistajat tarkoituksellisesti välttää ko. ominaisuutta.

     

    Toisaalta tuolla peräluissuulla ole mitään tekemistä tehojen, ajotaidon tai ajonopeuden kanssa. Mun 51 vuotta vanha vakio kasipätkä lähtee ihan yhtä lailla peräluisuun (tai kaseikkoon) jos hölmöilee. Siis ilman mitään kässärileikkejä.

     

    En kyl laskisi itseänikään vielä(kään) tuohon vanhempaan sukupolveen, vaikka melko kauan olenkin pitänyt Mini kanssa hauskaa. On vain täysin eri asia pitääkö sitä hauskaa jossain turvallisessa paikassa vai muun liikenteen seassa. Ja jottei "johnnylle" jää väärä käsitys siitä että on ajettu pikkuhiljaa kirkkaana kesäpäivänä vakio 850:llä, niin vuosien saatossa on kokeiltu radalla ajoa, varttimaileilua ja muutama erikoiskoekilometrikin on jäänyt taakse, jopa kohtuullisella menestyksellä.

     

    Ja ei, en menetä yöunia, älä sinäkään menetä henkeäsi/terveyttäsi/autoasi muun liikenteen seassa luisuessa.

  4. Ei se hydro kyl aikuisten oikeesti ilmalla toimi.

    Pelkällä ilmalla saa kyllä auton nostettua ja ajettu varovaisesti(rajoitinkumeja välillä apuna käyttäen) lähimpään hydrotäyttöpisteeseen. Hydron järjestelmäpaine liikkuu jossain tuolla 25bar korvilla, normi kompurasta saa sen 8-10bar ilmanpaineen. Mutta ei sitä enää jousitukseksi viitsi sanoa. Järjestelmän vuotoja ilmalla on tosi kätevä tarkastaa.

     

    Eli meikäläisen lyhyllä fysiikan oppimäärällä, ilma puristuu paineessa kasaan(tässä tapauksessa joustaessa) ja neste ei taas puristu mihinkään. Jos oikein tarkkoja ollaan on hydrolastic myöskin kumijousitus elementti, kun neste ei kerran puristu kasaan. Toki hydro-auto laskee alaspäin kun painetta laskee, mutta sitten jousitus ei pienellä paineella toimi suunnitellusti, vaan rajoitinkumeille tulee ihan oikeasti käyttöä jo normiajossakin.

     

    Ja koska joku kuitenkin epäilee yllämainittuja, kokeiltu on ;)

  5. Mä olen kyllä Mikaj:n kanssa ihan samoilla linjoilla. On parempi jättää tollaiset s**tanan älyttömät pelleilyt kilparadoille ja erikoiskokeille, missä saa vetää just niin paljon kuin taidot ja auto antaa myöten, vaarantamatta muuta liikennettä. Suomen lain mukaan tuollainen leikkiminen on törkeää liikenteen vaarantamista. Ja sitten vielä kehua retostelee moisella. Nurkkaan häpeämään, sanon minä!!

  6. Fiilauksen fiilaus. Minäkin olen kuullut (sotilashuhu, ei siis senkään vertaa varmaa kuin tavallisessa huhussa), että molempia malleja olisi tuotu yksi, ja ne olisi tuhoutunut onnettomuudessa tms. En kuitenkaan olo lyhyehkön harrastusuran aikana saanut minkään näköistä vahvistusta asiaa, että näitä malleja olisi tuotu. Tosin inno75 mainitsemaakaan yksilöä ei sitten kuitenkaan maahantuotu. Lähinnä maassakäynti ;)

  7. 1959 Miniä sai kahtena versiona. Basic-mallissa oli tavalliset pillerit (joissain kuvissa basic-malleissa ei ole lainkaan lapseleita) ja deluxe-mallissa nuo vasemman puoleiset. Siis aivan alusta saakka. Mm. omassa -59 deluxessa, jonka valmistenro on 52XX on jo nuo deluxe kapselit. Eli 59-60 oli kaytössä nuo vanhemmat ja oikeanpuoleisia -61 eteenpäin ainakin ensimmäisiin mkIII saakka eli ainakin -69, ehkä jopa -70. Cooperin ja deluxe/super deluxen lisäksi myös mm. Travellerissa, Countrimanissa, Rileyssä ja Wolseleyssä käytettiin samoja kapseleita. Eli vasemman puoleiset on harvinaisia, oikean puoleiset ei niinkään.

    Ja kun tarkasti katsoo on tuo vasemman puoleinen pienempi halkaisijaltaan, jolloin valkoinen vanne (ei ole muuten OEW) jää hieman näkyviin.

    -59 deluxe versiossa oli noiden kapseleiden lisäksi basic-malliin nähden mm. puskurin pystykävyt(ei kaarirautoja), kaksiväriset penkit, kangasmatot, aurinkolipat, lämmityslaite ja aukeavat takasivuikkunat.

    -61 ja -62 Super deluxeissa oli kaksiväriset Cooper verhoilut + kaikki muukin Cooper varusteet pl. moottori ja jarrut. Käsittääkseni myöhemmissä, vaikkei Superia kauaa tehtykään, oli yksiväriset verhoilut. Tästä super asiasta en mene takuuseen, on sen verran harvinainen malli ja kirjoistakin löytyy aika huonosti tarkkaa tietoa.

  8. No niin vähän on.

     

    Mk1 Pikku-Cooperi (siis historic-ralli) painoi Pohjanmaa-rallin virallisessa puntarissa 645kg kilpailuvarustuksessa, puoli tankkia bensaa ja pari kevennettyä työkalua mukana. Luokituspaino on 615kg, ettei olla edes siinä vielä eikä Minillä laillisesti varmuudella siihen pääsekään.

    Autossa on toki kaaret (n. 30-35kg) ja pohjapanssari(kevennetty, n. 5kg), kaikki luukut on (kevennettyä)peltiä ja muutkin luokkarin mukaiset lelut tietty sellaisia kuin tarvii. Mutta muuten siinä ei ole tasan mitään ylimääräistä ja painoa on säästetty jokaikisestä pikku nippelistä välillä suorastaan koomisistakin paikoista(mm. pissapojan suuttimista). Siis ihan joka paikasta!!

    Ei ole äänieristeitä, massoja, varapyöriä, tunkkeja yms, ikkunat polyä, kevyet turvavyöt, sähköjohdot niin ohuita kuin toimivuus tarvitsee, pikkuakku jne jne.

     

    Ilman kaaria ja muita kilpailu tarvikkeita olisi siis tyhjänä 645kg-30kg(kaaret)-10kg(panssari, turkkilevyt ja työkalut)-11kg(bensa)

    = n. 590-595kg

     

    Painaa ne lasikuitu/hiili- luukutkin jotain, että ei tuo aikaisemmin mainittu 530kg ihan kovin helposti onnistu!!!

    Ei toki mahdotonta, mutta erinomaisen vaikeaa. Ja kallista.

  9. On kai niissä jokin numero. Cord nyt tietty kokonainen auto, mutta Minus/ vast on vain korisarja, jonka kanssa saa varautua ainakin prosentti tappeluun AKE:n kanssa. Voi odottaa mielenkiintoista kanta-auto tarkastusta..

     

    Haluan tulla kärpäseksi kattoon, kun joku yrittää leimata Chileläisen 60-lukulaisen lasikuitu-Minin ;)

  10. Lasikuitukorista Miniä tehtiin Venezuelassa 1991-1995 Mini Cord merkkisenä. Valmistusmäärä 1309 kpl, sisältäen myös avoversion.

    Paino 700 kg, mikäli sain selvää tuhruisesta mainoskuvasta.

     

    Myös Englannissa tehtiin Minin lasikuitusta korisarjaa Mini Minus nimellä.

    1999 IMM aikana törmäsin moiseen "boyraceriin" paikallisilla ratapäivillä, kaverin mielestä auto oli tosi kevyt. Omasta mielestä se painoi saman verran kuin normi Mk1!!

    Hän varmaan vertasi sitä SPI/MPI Miniin...

     

    Sitä miten Suomessa saa tuollaisen valmiste numerottoman kopan leimaan onkin toinen asia ;)

     

    Ja onhan Marcos ja JEM kuttaperkkaa myöskin!!

  11. 1959 Mini registerin sivuilta bongattua:

    Speedometer

    Austin speedo with red needle cream face. Morris speedo with clear needle silver face

    All early speedo’s had no tenths on odometer.

    Oil warning light green, headlight warning light red

     

    Sen verran voin vetää takaisin, että Austinkin saattoi hyvin käyttää hopeapohjaista mittaria -59(-60 jälkeen).

    Ja nimenomaan hopea-, ei valkoinenpohjainen.

    -62 jälkeen öljyn varoitusvalo vaihtui vihreästä keltaiseen ja matkamittariin tuli sadat metrit mukaan.

    post-565-13848034661533_thumb.jpg

  12. Morriksissa on tuo hopeapohjainen mittari punakärkisellä perspex neulalla.

    Austineissa valkopohjainen mittari punaisella normaali neulalla.

    Siis vanhoissa, 59-(muistaakseni)64

    Siitä eteenpäin mustapohjaisia.

    Ja noissa vanhoissakin on eroja vuosimallin mukaan mm. varoitusvalojen väreissä. Huom!!

×
×
  • Luo uusi...